SYDÄN KURKUSSA

Mä yritin totuttaa itseäni tähän ajatuksen tasolla jo etukäteen. Silti, ajatuksen tasolla tää on paljon helpompi käsitellä kuin oikeassa elämässä. Ajattelin, että tullaan olemaan varmaan Lukan kanssa tosi varuillaan noin neljän kuukauden ikään, että alkaako näkymään ontumisia tai muuta. No neljä kuukautta oli ja meni ja Luka askelsi moitteetta. Mitä nyt hampaat piti käydä poistamassa, mut se nyt ei ole sairaus vaan enemminkin terveyden hoitamista.

Se kuuluisa kunnes

 

 

Mä huomasin tuossa viime viikolla tai menneenä viikonloppuna, että Luka astui jotenkin oudosti. Ihan vain muutaman kerran, silleen, että mä ehdin kiinnittää siihen huomion. Kuitenkin tän jälkeen kävely muuttui sitten taas normaaliksi eikä kävelyssä tai juoksussa ollut mitään poikkeavaa. Tiistaina töistä kotiin tultuamme vein Lukan ulos. Juoksin tiellä ja Luka juoksi perässä. Kiinnitin huomion tuohon juoksuun, että jotenkin se näytti hassulle. Takatassut meni jotenkin yhteen juostessa, eikä askeleissa ollut sellaista normaalia ravia, eli vuoroaskellusta kuten yleensä. Luka pomppi takajaloilla tasahyppyä. No me tultiin sisälle ja kävelyssäkin sen jo sitten näki; Luka ontui. Luka kevensi vasenta takajalkaa astuessaan sillä, ja jos se jäi seisomaan paikalleen, lattiaan kosketti periaatteessa vain varpaiden kärjet.

Ette voi uskoa tuota tunnetta kun me molemmat pystyttiin se sanomaan ääneen, että oikeesti Luka ontuu. Ensimmäiset pahat ajatukset valtasi mielen ja heti tuli mieleen se, että mitä jos se on jotain vakavaa. Eihän se voi olla vakavaa. Meiltä haudattiin jo yksi koiranpentu niin eihän tää nyt saatana voi olla totta, että menetetään toinen saman ikäisenä.

Me mietittiin hetki, että mitä tehdään ja molempien mielenrauhan vuoksi lähdettiin samantien eläinlääkäriin. Eläinlääkäri tunnusteli Lukan ja kuten jo mekin oltiin se tehty ja tultu siihen tulokseen, että ei kummassakaan jalassa ole mitään aristavaa kohtaa. Eläinlääkäri sitten vähän vähätteli kuvaamiamme oireita kunnes laitettiin Luka lattialle ja kävelytettiin sitä. Siinä se taas näkyi ihan selkeästi; askellus oli hypähtävää ja vasen tassu ontui.

Ei auttanut kuin JÄLLEEN rauhoittaa Luka ja ottaa röntgenkuvat. Kuvia otettiin niin lonkista, selästä, polvista, sääristä kuin reisistäkin. Eläinlääkäri sanoi, ettei ole mikään ammattilainen kuvien tulkinnassa, mutta hänen mielestään ne kuvat eivät ihan täydellisille näyttäneet, että jotain häikkää niissä oli. Kiitos tästä ajatuksen siemenestä. Jotain häikkää niissä on.

No voi helvetti. Tietenkin niissä oli häikkää. Eläinlääkäri sanoi, ettei kuitenkaan heti aloittaisi kipulääkettä, vaikka ontuminen on aina merkki kivusta. Ostettiin Lukalle sitten öljyä, joka tukee nivelien ja luitten vahvistumista. Eläinlääkäri lupasi laittaa kuvat eteenpäin ortopedille ja saisimme vastauksen kuvista tällä viikolla. Noh, malttamattomia kun olimme, pyysimme kuvat myös mun sähköpostiin, että voitaisiin lähettää ne eteenpäin Lakua hoitaneelle ortopedille.

Onneksi saatiin vastauksia jo heti seuraavana päivänä, eli keskiviikkona. Hanna-Leena Terhonen Ortopet:ista vastasi, ettei kuvissa pomppaa esille hänen silmäänsä ainakaan mitään isompaa. Oikeassa reisiluussa saattaisi olla tiivistymää, joka voisi viitata panosteiittiin, eli tulehdukseen eli ns. kasvukipuihin. Myös Evidensian ortopedi oli antanut samantyylisen vastauksen.

No huh. Ei siis ainakaan toivottavasti mitään rakenteellista vikaa. Aloitettiin Lukalle kuitenkin kipulääkekuuri ja vähennetään nyt sitten jonkin aikaa rasitusta. Ehkä se on vaan venähdys tai muu sellainen ohi menevä vaiva. Kun ei millään jaksaisi sitä prosessia henkisesti, mitä käytiin Lakun kanssa läpi. Tämäkin jo kuohautti tunteita aika paljon. Kyllä mua silti jäi ärsyttämään taas tämä eläinlääkäri joka Lukan tutki silloin tiistaina. Ensinnäkin oon jo itse tässä sivussa sen verran oppinut, että ontuvan koiran tutkiminen aloitetaan oireettomasta jalasta. No näin ei käynyt. Lisäksi ontuvalta koiralta pitäisi myös aina tunnustella selkäranka. No tätäkään ei tunnusteltu. Lisäksi, jos tietää jo itse ettei osaa tulkita kuvia, niin miksi huolestuttaa koiran omistajat ja sanoa, että jotain häikkää näkee niissä kuvissa, jos ei oikeasti osaa katsoa niitä. Tää jopa sanoi, että on huonot lonkat, vaikka ortopedi oli sitten sanonut, että hyvät lonkat. ARGH!

Sitten tulee mietittyä sitä, että ollaanko me vaan huonoja koirankasvattajia? Onko meillä näin helvetin huono tuuri vai miks ihmeessä joudutaan ravaamaan koiriemme kanssa eläinlääkärissä milloin minkäkin asian takia. Toki, jos meillä ei olisi Laku kokemusta tässä alla, ei ehkä heti oltais sännätty lääkäriin ja huolestuttu ja kuviteltu pahinta mahdollista vaihtoehtoa ensimmäisenä, mutta kun se siellä takaraivossa silti painaa.

Jos kipuilu ei ala helpottaa, niin viedään Luka uudelleen tutkimuksiin. Ensiksi ajateltiin ehdottaa tutkimaan anaalirauhaset. Kurkattiin ne jo itse eilen. Amatöörin silmin ne näytti ja tuntui olevan kunnossa. Pienet pallurat (kaksi) siis tuntui peräaukon ympärillä, se kai on normaalia? :D Anaalirauhasten tukkeutuminen voi joskus aiheuttaa ontumista ja Luka raahailee aika paljon peppuaan lattiaa ja maata vasten. Lisäksi jahtaa häntäänsä ja puree pyllyn päältä itseään, että se vois viitata siihen vaivaan. En tiedä. Google ei oo nyt kyllä meidän kaveri tässä tilanteessa.

Tulisiko teille jotain mieleen mistä ontuminen voisi johtua?

Noora

Hullunkurinen, savolaisen järjenjuoksun omaava sairaanhoitaja eli minä, Noora!

21 vastausta artikkeliin “SYDÄN KURKUSSA”

  1. Anaalirauhaset voi opetella myös itse tyhjäämään, jos koiralla ne täyttyy usein. Näin niitä voi tyhjennellä itse säännöllisin väliajoin ja ei tarvitse maksaa eläinlääkärikuluja joka kerta. Itse opettelin katsomalla tattadadaa googlesta ja youtubesta opastusvideoita ja hyvin on onnistunut. :) Tietenkin siinä voi olla riski, että epäonnistuu, mutta kannattaa koittaa, jos uskallusta on. Se ei ole mitään ydinfysiikkaa, eikä mitään herkkuhommaa, mutta säästyy siinä aikaa, vaivaa ja rahaa, vertaisin melkein kynsien leikkuuseen, rutiinihomma toisten koirien kanssa. Itse jouduin omaltani melkein kerta kuukauteen pahimpina aikoina koiraltani niitä anaalirauhasia tyhjäämään, ennenkuin sain ruokinnat yms kohdilleen. Tsemppiä teille ja toivottavasti Lukan tapauksessa kyse on kasvukivuista tai anaaleista. Nuo ”oireet” viittaisivat kyllä täysiin anaalirauhasiin. Toiset koirat tyhjäävät niitä itse, toisilla ne eivät vain tahdo tyhjetä. Yksi hyvä vinkki on antaa jotain ruokaa, mistä vatsa menee kovemmalle, eli pipanat ulos tullessaan pusertavat anaalirauhasia ja tyhjäävät niitä. Jos luita uskallatte syöttää niin hyvä vaihtoehto :)

  2. Ompa teillä nyt kurja tuuri! Hyvä että kävitte heti lääkärissä ja että ei ainakaan heti mitään vakavaa diagnoosia tullut. Tiedän miltä tuntuu, meidänkin pentu jouduttiin lopettamaan pienenä ja nyt tämän toisen kanssa on ihan vauhkona aina kun tulee joku vaiva.

    Koiran ontuminen voi johtua monesta ihan ns. normaalistakin syystä. Itse sellaisessa käsityksessä myös, että tuo ontumistyyli ei välttämättä kerro sen tarkemmin ontumisen syystä. Meillä ainakin onnutaan välillä sillai hyppimällä, välillä jalkaa raahaamalla ja välillä sitten vaan nostellaan vähän jalkaa. Syitä mitä me ollaan ontumiselle löydetty: puutunut jalka, takku anturan välissä, ihottumaa/haava anturassa, liian pitkät kynnet, liian kova rasitus (juokseminen), hyppääminen jostain korkealta. Välillä tuntuu että mitään syytä ei löydy. Useimmiten nuo on mennyt ohi päivässä parissa.

    Toivottavasti Luka paranee pian!

    http://www.parastaennen.fi

  3. Ontumiseen en osaa sanoa, mutta tuo että puree itseään takapuolen päältä ja ”kelkkailee” lattialla/matoilla kertoo juurikin siitä, että anaalirauhaset vaivaa jossain määrin ja jokin siellä pyllyssä kutkuttaa. Ei tarvi olla mitään vakavaa siis, mutta noin koirat reagoi jos pylly kutisee yhtään.

    Niitä anaalirauhasia ei mielestäni juurikaan tunne silloin kun ne ovat tyhjät. Sitten kun ne alkaa täyttyä niin ne tuntee paremmin. En tiedä millaiset ne on isoilla koirilla, mutta chihuahuoilla max herneen kokoiset. Toiselta chihultani mä oon joutunut tyhjäämään n. 3-4krt, helppo homma. Katsoin opetusvideoita pari Youtubesta ja ei kun hommiin. (Hanskat käsissä, nessua välissä ja joka puristuksen jälkeen heitin äkkiä paperin pönttöön ja vedin kun oli niin kamala katku). Kuuluu mielestäni perushoitoon kuten kynsienleikkuu, eli kannattaa opetella tekemään kotona.

  4. No olipa asiallisen oloinen lääkäri:/ Hyvä että pyysittte heti toisen lausunnon. Onko Luka samoista vanhemmista kuin Laku?

  5. Mekin aina säännöllisesti yyhjennetään anaalirauhaset pesuyhteydessä kääpiövillakoirallamme. Kasvattaja näytti pienenä miten homma toimii ja ollaan saatu myös nesteitä ulos. Meilläkin siis oireilee nimrnomaan noin, että hinkkaa peppua lattiaan.

  6. Itse olen myös Jyväskylästä ja koirani kasvattaja lähiseudulta, hän ei 20v kokemuksella suosittele jkln ortopedejä tms, vaan käyttäisi aina Helsingissä. Hänellä ollut monta ei niin ammattimaista esimerkkiä jkln hoitajilta.. Juuri tuommoisia arvaushommia ym.. Oma koirakin kun täyttää 2v niin mennään Helsinkiin lonkkakuvauksiin.

  7. Pisti silmään tuo että juoksutit koiraa.. Kai muistatte että vasta 1 vuotiaan koiran saa viedä juoksulenkille? Sitä ennen koiraa ei saa juoksuttaa koska jalat eivät ole kehittyneet (vapaana itsenäisesti saa toki juosta).

    • Hän nimenomaan juoksi vapaana meidän pihatiellä mun perässä n. 30-50m matkoja. Tiedän kyllä et ei saa juoksuttaa juoksuttamalla.

  8. Onko teillä liuklaat lattiat? Jatkuva ”sutiminen” voi kipeyttää jalkoja.

    Toivottavasti kaikki järjestyy ja saatte mielenrauhan!

  9. Kiinnostaisi tietää aiempaan kommenttiin viitaten ,että miten koiranpentu estetään juoksemasta vuodenikään asti? Kyllä ne juoksee vaikkei juoksutetakaan ja sen terve koiran rakenne kestää. Toivottavasti pennun ontumisen syy on parannettavissa. Ikävä kyllä nykyajan jalostuksilla nämä rotukoirat kantaa mukanaan luvattoman paljon viallisia geenejä jotka aiheuttavat karvaisille ystäville liikaa kipuja :-(

    • Niin, kyllähän koiranpentu saa juosta, tosin ei mitään ihmiselle tarkoitettua juoksulenkkiä :)

  10. Jos on liukas lattia niin kannattaa vuorata matoilla;laminaatti varsinkin paha koiralle :( itsellä ollut fieldi jolla lonkka leikattiin 8kk iässä ja siitä oppi sit et mattoja löytyy meiltä;innostuu koira aina jossain välin kuitenkin niin en halunnut enää turhaa sutinaa ja jaloille rasitetta näin aiheuttaa. Sama tehty nyt cockerimme kanssa,mattoja miltei joka paikassa :)

  11. Mä suosittelisen käyttämään hierojalla :) . Meidän koira alkaa ns. ontumaan aina silloin kun selkä alkaa olla vähänkään jumissa. Me käytetään sitä hierojalla sen takia kuukausittain. Yksi koirahieroja kerran sanoi myös, että pennut pitäisi oikeasti aina hieroa, koska se syntymä on niin raskas kokemus ja helposti menee lihaksia jumiin (kukaan ei siis kyllä tätä tee).

  12. katsottiinko polvet ihan kopeloiden? joskus tuo varpaillaan kävely voi viitata esim. ristisidevammaan. Mut jos kävelee kipulääkkeillä hyvin niin ei varmaan huolta siitä :) Kalla siis käveli nuorena hetken aikaa noin ja syyksi paljastui revähtänyt sisäreisi, liukastui hypätessään ylös päin ja jalka venyi sivulle. Ensimmäisenä oireen perusteella kuitenkin epäiltiin ristaria, onneksi ei ollut.
    Tuosta juoksuttamisesta.. jos juoksee koiran kanssa vetoja niin sitten kun omat lihakset on lämpimät niin voi olettaa että koirallakin on, kylmiltään ei oo kenenkään hyvä eikä turvalline juosta, todettu on :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 18
Tykkää jutusta