Parisuhde peilaa minua itseä

Voitko sitten aina käytön jälkeen täyttää kastelukannun, että vesi on hapettunutta kun seuraavan kerran kastellaan kukkia…

…Sanoin minä eräs päivä miehelleni. Seuraavan kerran kun kastelin kukkia kastelukannu oli tyhjä. Hups! Muistelin, että itse taisin edellisen kerran kastella kukat…Todellisuudessa asia menee niin, että mies kyllä muistaa minun ohjeet ja minä en.

Parisuhde tekee kyllä hyvää ihmiselle. Parisuhde on kuin peili. Jos teet jotain jollain tapaa, niin saat hyvin nopeasti nähdä oman itsesi. Jos siis vain tajuat avata silmät ja ymmärrät tarkastella omaa käyttäytymistä. Minä olen kyllä havahtunut, monta kertaa.

Olen tämän nykyisen parisuhteen aikana jälleen kasvanut hirveästi. Olen joutunut kohtaamaan ongelmakohdat omassa itsessäni ja omassa käytöksessäni. Parinvuoden sinkkuajan jälkeen ajattelin korjanneeni yksikseni ongelmakohdat itsestäni pois. Ajattelin, että nyt osaan olla hyvä puoliso toiselle, jos jonkun tapaan. Sitten kun lopulta tapasin, huomasin, että olen ihan keskeneräinen. Mieheni on mahtava ja kestää kyllä minun opettelun. Mieheni on myös siitä mahtava, että hän osaa puhua, jos minä vain maltan kuunnella. Aina minullakaan ei ole tarve inttää vastaan, vaan voi sanoa, että niin, olet oikeassa kulta. Ei minun tarvitse olla aina oikeassa.

”Kaikki, joka meitä toisissa ihmisissä ärsyttää, johtaa oman itsemme ymmärtämiseen.”
-Carl Gustav Jung-

En minä nalkuta ainakaan

Harva nainen haluaa myöntää sitä, että nalkuttaa. Mä nalkutan kyllä joskus, joo ja hävettää myöntää se. Olen ajatellut, että enhän minä nalkuta mutta perkele, kyllä minä teen sitä. Huomauttelen paidoista tuolien selkänojilla, vaikka toinen on juuri siivonnut auton. En keskity siihen mitä toinen tekee, vaan siihen mitä toinen on jättänyt tekemättä. Ihan tyhmää. Ihan tyhmää etenkin silloin kun tajuaa sen, että miten on toiminut. Kun tottuu liian hyvään, sitä sokeutuu sille hyvyydelle ja huomaa vaan ne huomautettavat asiat, joilla ei ole oikeasti enää mitään merkitystä. Asioita alkaa pitää itsestäänselvyytenä. Tietenkin mieheni siivoaa auton mutta kyllä hänen täytyy korjata nuo vaatteet pois lojumasta myös. Mitä merkitystä minun hyvinvoinnille on sillä, että mies on jättänyt paidan tuolin selkänojalle, jonka hän kaiken lisäksi korjaa siitä pois yleensä päivän sisällä? Ei mitään merkitystä, paita voi ihan hyvin olla siinä.

Ihan tyhmää. On niin paljon helpompaa sanoa sille toiselle, et hei voisitko tehdä jotain tolle paidalle, kuin sanoa minulle itselleni, et relaa vähän ja sano kiitos kun toinen on tehnyt kuitenkin jotain hyvää. On tuskaista huomata välillä se, että vaadit toiselta ihan liikaa, etkä itse ole tyytyväinen mihinkään vaan vaadit vaan enemmän.

Onneksi näihin asioihin havahtuu aika ajoin. Haluan ennemmin olla kiitollinen siitä mitä toinen tekee, en tyytymätön. Haluan positiivisuutta negatiivisuuden sijaan. Se kai se on lähtökohtaisesti kaiken tarkoitus, tai niin ainakin haluaisin asioiden olevan. Mä en ole täydellinen mutta mä voin oppia. Oppia omasta itsestäni, en toisesta mutta toisen avulla. Siitähän se kaikki muutos lähtee, halusta olla parempi.

Seuraava matka varattu mutta minne?

Voihan ihanuus! Rakastan matkustelua. Mitä enemmän matkustelen, sitä enemmän rakastan sitä. Haluan koko ajan vaan nähdä uusia maita, rantoja, merta, maistella uusia ruokia ja tutustua uusiin, erilaisiin kulttuureihin. Mielestäni maailmankuva on melko suppea jos ei ole nähnyt kuin Suomen. Sanonta (oon hirveä sanontojen kylväjä näköjään) matkailu avartaa pitää todellakin paikkansa. Suomen jurottaja hipi-hissukainen yhteiskunta, joka elää sääntöviidakossa, on niin erilaista kun se rennon letkeä ”manjana manjana” -meno tuolla vähän etelämpänä.

Heti kun lähtee Suomen rajojen ulkopuolelle meno on vallan erilaista. Esimerkiksi edellinen reissumme Norjan Osloon. Heti jo ravintolakulttuuri on erilaista. Menimme eräs ilta ravintolaan. Ravintolassa oli pöytiin ohjaus. Yhdessä pöydässä oli syömässä jotain teinejä. Kohta paikalle pyyhälsi noin neljä heidän ystäväänsä, jotka eivät tilanneet mitään. He nauroivat ja puhuivat kovaäänisesti. Ei ravintolan työntekijät heitä siitä mitenkään huomauttaneet. Sen sijaan, jos olisimme olleet Suomessa, kaikki muut paitsi maksavat asiakkaat, eli tässä tapauksessa nuo kovaääniset teinit, olisi hyvin todennäköisesti ajettu pois tuosta ravintolasta.  Meno on paljon rennompaa tuolla muualla, jopa näköjään pohjoismaissa.

En sano, että asiat muualla ovat paremmin.  Tavallaan tätä Suomen järjestystä ja selkeää menoa alkaa matkustaessa arvostamaan ihan eri tavalla. On kiva kun on säännöt ja selkeät lait, silti tekee hyvää välillä nähdä muutakin. On ihana vaan istua aloillaan ja katsella eri maiden arkista menoa. Ei minua kiinnosta kierrellä turistinähtävyyksiä. Toki, jos ne nenän eteen tulevat, saatan ottaa kuvan tai kaksi mutta harvoin kierrän paikkoja sen takia, että jotain pitää nähdä. Paitsi jos se on jotain mahtavaa mitä löytyy luonnosta, ei välttämättä ihmisen tekemänä.

Meidän maailma avartuu seuraavaksi…

Me ollaan miehen kanssa yhdessä kesälomalla elokuun ja syyskuun vaihteessa. Minulla on siellä pari viikkoa lomaa ja lähdetäänkin reissun päälle ihan uuteen maahan. Matkakohde löytyi ihan sattumalta. Eipä ole koskaan aiemmin edes tämä vaihtoehto käynyt mielessä kun matkoja olen selannut. Italiasta olen aina haaveillut ja Italiaan siis lähdetään. Ei kuitenkaan jäädä mantereelle vaan lähdetään Italialle kuuluvalle saarelle eli Sardiniaan!

Kuvat Sardiniasta : Sardinia, @TUI

Sardinia on täynnä hiekkarantoja. Näitä rantoja on kuvattu Euroopan Caribiaksi. Enkä ihmettele. Olen selannut nyt niin paljon kuvia ja kokemuksia tuosta saaresta, että ei voi kuin ääneen huokailla, että tulisipa loma jo ja pääsisi Sardiniaan. Noh, enää ei ole kuin 70 päivää, eli ei paljoa mitään.

Onko siellä blogin lukijoissa ketään kuka olisi Sardiniassa käynyt? Meidän Fitfashion blogaaja Anna on vieraillut Sardiniassa ja häneltä jo kyselinkin kokemuksia tuosta heidän reissustaan. Anna oli ainakin ihastunut paikkaan ja luulen, että niin käy myös meille. Katseltiin jo vuokra-autoja, eli tarkoituksena on lähteä ainakin pariksi päiväksi kiertelemään saarta. Meidän hotelli sijaitsee pohjoisessa, kaupungissa nimeltä Alghero.

Mää jatkan matkahaaveilua, laittakaa te tulemaan kokemuksianne Sardiniasta! <3

Lähtölaskenta on alkanut!