Läski heruttelija!

Julkaisin eilen kuvan instagramissa. Kuvan jossa mulla on vain urkkaliivit ja housut jalassa. Maha täpösen paljaana. Paljaana arvostelulle ja kritiikille. Kuvaan ei todellakaan voinut kuvitella laittavansa tägejä #ripped #fitspiration #fit tai muuta tälläistä. Tai mulle tuli itelle sellanen olo, et ei kuva sitä mitenkään tuo esille.

Tää alla oleva kuva ois jostain syystä ollut huomattavasti helpompi julkaista kuin se minkä julkaisin, vaikka tässä on vähemmän vaatetta päällä.  En tiedä minkä takia.

tyytymätön3Kun painoin julkaise nappia tuli heti olo et eiiii miks tein sen. Et ei se ollu millään tavalla julkaisun arvoinen kuva. Tommonen möhömaha pullukka. Niiin! Mun ajatukset itestä, PULLUKKA! Kauheeta. Miks julkaista someen mitään jos se herättää tälläsiä fiiliksiä?

Alla se kuva joka sai mut siis tuntemaan näin.

tyytymätön2Olin jo poistamassa kuvaa kunnes heitin puhelimen pois käsistäni ja aattelin ihan sama. Siinähän on. En oo täydellinen, enkä haluakaan olla. Ja mikä edes ois täydellistä. Se, että sieltä vatsasta pilkottaisi rautainen sikspäkki? Mietin sitten sitäkin. Olisinko valmis elämään sellaista elämää ja noudattamaan sellaista elämäntyyliä, että ne palikat siellä vatsassa olis selkeesti esillä? Niin, ei ne sieltä itsestään piirry esiin ja ei, siihen ei riitä edes vatsalihasten jatkuva hinkkaaminen. Se vaatii sitoutumista siistiin ruokavalioon ja monipuoliseen treeniin. Sanotaankin niin, että vatsalihakset tehdään keittiössä, tämä pitääkin tavallaan paikkansa. Ehkä kuitenkin ennemmin sanoisin niin, että vatsalihakset tehdään salilla, mutta jos ne haluaa näkyviin niin sitten pitää mennä sinne keittiöön ja tehdä oikeat valinnat siellä. Se, että naisella näkyis vatsalihakset selkeästi tarkoittais sitä, että rasvaprosentti olis matala kauttaaltaan kropassa.

Kun ottaa kuvan itsestään ja mitä enemmän sitä katsoo ja tuijottaa, sitä enemmän sille kuvalle sokaistuu. Eka siinä kuvassa voi nähdä jotain mihin on tyytyväinen. Sitten kattelet sitä vähän lisää ja ne asiat mihin oot ollu kuvassa alunperin tyytyväinen onkin haihtuneet siitä kuvasta jonnekin muualle ja loppujen lopuksi et oo tyytyväinen enää ollenkaan. Oot ehkä jopa päinvastoin, tyytymätön. Ajatuksissa kävi myös, että kuva sais jotain negatiivista kommenttia. Yleensä en ajattele, et saako julkaistu kuva kommentteja vai ei, se on ihan sama. Nyt aattelin. En kerjää siellä kenenkään mielipiteitä. Julkaisen kuvan ja se on siinä. Mut mun maha on vissiin mulle epävarmaa aluetta.

Mut oikeesti voin sanoa kuitenkin olevani tyytyväinen itseeni, tai siis ainahan sitä haluaa kehittyä toki, mut en mä ajattele ittestäni oikeesti, että mikä pullukka oon. Toki pehmeetä tässä kropassa on mutta mitä sitten. Se pehmee on semmosta jonka tästä saa pois jos haluaa. Miksi sitten kuvan laittaminen sosiaaliseenmediaan eli esim. tässä tapauksessa instagramiin sai mut kokemaan huonommuutta itteäni kohtaan? Oonks mä läski heruttelija joka koittaa saada hyväksyntää julkaisemillaan kuvilla?  Vaikuttaako muiden ihmisten mielipide minusta siihen miten mä itse koen itseni?

Hetkellisesti sellainen ajatus mielessä kävi, että vaikuttaa. Etenkin jos oisin sen kuvan sieltä ig:stä poistanut sen takia kun en oo niin tikissä kuin jotkut fitnessmallit. Mutta siellä se pojottaa. Koska mitä sitten mitä muut minusta ajattelee. Pääasia, että oon itse tyytyväinen itseeni.

Ni.

Maanantaina kävin pitkästä, pitkästä aikaa juoksemassa. Olin varma ettei kyllä juoksu kulje eikä lennä eikä tee mitään ja semmoselle tukkosellehan se kyllä tuntuikin. Mut juoksin kuin juoksinkin koko matkan. Nopeus ei ollu tällä kertaa valttia mutta ihan jees useamman viikon tauon jälkeen ja ylipäänsä. Edelleen yllätyn joka kerta kun jaksa oikeesti juosta. Tällä viikolla postisetä saattaa tuoda mulle jotain, joka helpottaa talvijuoksemista melkoisesti. Siitä sitten lisää kun paketin saan käsiini!

tyytymätön1 tyytymätön4

Mitä sulle kuuluu?

Noora

Hullunkurinen, savolaisen järjenjuoksun omaava sairaanhoitaja eli minä, Noora!

13 vastausta artikkeliin “Läski heruttelija!”

  1. Hyvä postaus. Vatsaosastosi näyttää suunnilleen samalta kuin mikä näkyy itselläni kun peilistä kurkkaan ja olen ollut kovin sitä mieltä että kroppani ongelmakohta se on, ja pitäisi saada timmimmäksi ja jotenkin kiinteämmäksi. Ihan biksufitnesskunnosta en haaveile, se on sitten taas jo vaivaannuttavan rasvaton jos alkaa suonet nousta esille. Mitä vähän vois niinku fläsää saada lähtemään – tai niin siis ajattelin! (huomaa mennyt aikamuoto :D) Nyt nimittäin kun katsoin sun kuvaa, niin totesin että ihan hyvässä tikissähän tässä ollaan peruspulliaiseksi – siis omat silmät avautui oikeastaan vasta kun näkee samaa toisella :) Ei sullakaan siis _oikeasti_ ylimääräistä ole (ellei tosiaan vertauskohteena ole kisakunto) vaan hyvin terveessä kunnossa. Ja kun elämässä on muutakin kuin 0% rasvojen tavoittelu.. Tervettä mallia se antaa, tuolta näyttää terveellisesti elävän, liikunnallisen ja normaalipainoisen naisen keskivartalo! Että anna olla vaan kuvan esillä :)

    • Kiitos kommentista. Sitä pitäisi osata olla itselleen vaan armollisempi ja katsoo sallivammin omaa kroppaa.

  2. Heippa Noora!

    Suosittelen lukemaan erään viisaan ja hurjan kauniin bloggarin ajatuksia käsitellystä aiheesta:

    http://mansikkapilvi.fitfashion.fi/2015/01/05/oletko-tyytyvainen/

    Tuo ensimmäinen kappale kertoo ajatukseni paremmin kuin itse pystyisin ilmaisemaan! Muutetaan vain hörökorvien tai suuren nenän tilalle tuo väittämäsi ”möhömaha”.

    Itse näin kyseessä olevan kuvan jo ennen blogipostaustasi, eikä todellakaan tullut mieleen että vatsan seudulla (tai muuallakaan) olisi mitään pielessä!

    Hyvää jatkoa! :)

    • No hei Markus!

      Kiitos kommentista :) Ja niinhän se on. Jokaisella on se oma heikkous omasta mielestä ja mulle se on varmaan sit mun maha ja helppohan se on tsempata toisia, mutta sitten kun pitäis ne omat tsempit ottaa ittensäkin kohdalla käyttöön. Vaikkakin pääsääntöisesti en jaksa murehtia sen suuremmin omasta ulkomuodosta.

      Ja hahah, mie naureskelin tuolle viisaalle tuolla alussa :D Mielestäni melko kaukana viisaasta. Näsäviisas sopis paremmin :D ;D

  3. Toi sun juokseman lenkin keskivauhtihan on ihan ihanne peruskunnon kohottamiseen! Kannattaa juosta juuri tuollaisia lenkkejä, niin rasva palaa ja kunto kohenee.

    Rauhallista joulunaikaa!

    • Vauhti ei kylläkään kerro onko lenkki sopiva kyseisiin tarkoituksiin, vaan sykkeet kertovat. Jos et oo paljon juossu ni toi vauhti on kyllä kova ja sykkeet varmasti aika korkealla eli rasva ei pala mitenkään erityisen hyvin. Matalilla sykkeillä kehitetään peruskestävyyttä. Tsemppiä!!:)

      • Yllättävän matalana mulla sykkeet on pysyny tuolla vauhdilla. Sykemittaria en kyllä omista mut aika hyvin oon oppinu kuuntelemaan kroppaani ja sykkeenkin oon mitannu ihan vanhanaikaisesti :) Kiitti tsempeistä! :)

    • Jep, tuo vauhti tuntuu kropalle muutenkin hyvälle joten tolla vauhdilla varmaan jatketaankin :) Ihanaa joulunaikaa sinnekin suunnalle :)

  4. Moi, sun kuvat on just tosi inspiroivia, oot terveen ja sporttisen näköinen! Ja muutenkin tykkään sun asenteesta! Kiitos kivasta blogista ja hyvää joulun odotusta sinne!:)

    • Kiitos Oona tsemppaavasta kommentista! :) Ihan mahtavaa tulevaa jouluviikkoa sinnekkin päin :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta