ONPA IHANAN KEPEÄ MIELI

Viime kevät oli tunnelmaltaan aivan erilainen kuin tämä nykyinen. Myös kesä ja syksy olivat olotilaltaan ankeat. Mun mieliala oli tosi alhaalla. Kyllä minä jaksoin hymyillä, mutta olotila mun sisällä oli kaaoksessa. Päällimmäiset tunteet mitä koin oli ärsytys, hermostuminen ja väsymys. Kaikki tosi negatiivisia tunteita.

Tänä keväänä mä olen moneen kertaan sanonut ihan ääneen, että vitsit miten ihana olla kun ei ärsytä yhtään. Mikään ei oikeastaan ärsytä. Tai no siis joo, normaaleita arjen ärsytyksiä tulee eteen aina silloin ja tällöin, mutta se fiilis ei pääse pesiytymään mun sisälle pidemmäksi aikaa. Mua ei ärsytä se, että tää kevätkeli tuo meidän sisälle 10kiloa hiekkaa joka viikko ja imuroimaan joutuu joka päivä. Mua ei ärsytä se, että Lukalla (8kk) lirahti tuossa yksi päivä keittiön matolle pissat, vaikka se oli just ollut ulkona 30 minuuttia. Ei vaan ärsyttänyt yhtään. Mua ei ärsytä yhtään, jos harja tippuu kädestä kun harjaan tukkaa, tai ei ärsytä yhtään, jos en ole nukkunut tarpeeksi. Nälkäkiukkukin on oikeastaan taidettu selättää. Sekin on vain tunne, jota pitää oppia sietämään. Ei nälkä oikeuta kiukuttelemaan itselleen eikä muille.

Mua ei enää ärsytä, se on ihana ja vapauttava fiilis. Tämän kevään aikana mun sisältä on hävinnyt tosi iso möykky pois, jota minä en varsinaisesti vielä joku aika sitten tiennyt siellä olevankaan. Tiesin kyllä sen, että edeltävä vuosi oli ollut raskas, mutta luulin isoimpien haamujen jo hävinneen mun sisältä. Nyt mulla on tosi rauhallinen fiilis. Tyytyväinen ja kiitollinen.

Keino miten olen saanut olon normalisoitua vihdoin on, että olen joutunut kohtaamaan kaikki ne ahdistukset, möröt ja kummitukset. Olen joutunut käsittelemään ne tunteet ja sen mitä ne minussa aiheuttaa. Mun on pitänyt miettiä omia käyttäymismalleja ja omia pelkoja. Miettiä pelkoja, että mistä ne johtuu ja mitä ne aiheuttaa minussa ja mun ympärillä oleville ihmisille. On pitänyt oikeasti pysähtyä miettimään miksi mua ärsyttää.

Elämä on aikamoinen tutkimusmatka itseensä. Elämä tuo asioita eteen ja joskus paiskaa ne päin näköä ihan täysillä.  Joskus pakka leviää ja kortit pitää kasata uudelleen. On ihana oppia itsestään uusia asioita. On mahtavaa oppia toimimaan joissain tilanteissa ihan eri tavalla. On ihana oppia suhtautumaan joihinkin asioihin täysin toisin, kuin mitä ennen teki. Ihminen on näköjään jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jota elämä muovaa. Olen toki tuonkin tiennyt aina, mutta se asioiden tajuaminen omalla kohdalla pitää aina käydä läpi kantapään kautta.

Mutta nyt minulla on hyvä olla, eikä mua ärsytä mikään. Mun mieliala on hyvä <3

MILLAISET ON HYVÄT ULKOILUVAATTEET?

Siis nyt ei voi olla enää elämä makeampaa. Ihana aurinkoinen ilma ja mulla vapaapäivä. Yleensä se menee niin, että aurinko paistaa viikon jokaisena päivänä kun olen töissä ja sitten kun vihdoin minulla on vapaapäivä, aurinko häipyy pilvien taakse piiloon. Mutta hei, ei tällä kertaa ja oon siitä niin happy!

Oon aina ollut ulkoilmaihminen. Rakastan liikkua ulkona, etenkin metsässä. On ihana kierrellä luontopolkuja ja katsella kaikkea sitä ihmeellistä ja jännää mitä metsä voi pitää sisällään. Oon kulkenut ihan pienestä pitäen isän mukana metsällä, kalassa ja muutenkin liikkunut paljon ulkona. Samalla olen oppinut ihan hirveästi eläimistä ja kasveista. Nyt oon huomannut, että oon alkanut siirtämään tietojani mun miehelle. Mies on oppinut mm. sen, että mitä naava on ja mitä se kertoo jos sitä näkee kasvavan runsaasti puissa.

Se mikä ulkoilussa on muodostunut tärkeäksi, etenkin nyt kun meillä on koira, on ulkoiluvaatteet ja niiden laatu. Ulkoilu on huomattavasti nautinnollisempaa kun päällä on keliin sopivat vaatteet, jotka vielä lisäksi istuu omalle vartalolle hyvin ja näyttää päällä hyvälle. Koiran kanssa ulkoillessa ulos on lähdettävä oli keli mikä hyvänsä. Tänä keväänä me haluttiinkin panostaa miehen kanssa uusiin ulkoiluvaatteisiin. Tiedettiin, että haluttiin sellaiset ulkoiluvaatteet, jotka pitää tuulta ja pientä sadetta.

Tänä keväänä kauppoihin tuli Haltin Pallas ulkoiluvaatteet. Oltiin samantien myytyjä niille. Ulkoiluvaatteissa on ihanat värit niin miesten kuin naisten malleissa ja kun käytiin sovittamassa vaatteita kaupassa, ne istui päälle kuin hansikas käteen. Esimerkiksi housuissa on takapuolen ja polvien kohdalla erilainen kangas, joka joustaa ja antaa periksi esimerkiksi istuessa ja kyykistyessä. Loistava ominaisuus mun mielestä.

Pakko vielä erikseen puhua näistä väreistä. Mä rakastan violettia ja tykkään tuosta takin sävystä ihan tosi paljon, mutta toi miesten takki! Se on ihan mielettömän pirtee ja raikkaan värinen. Mies tykkää kanssa vaikka, yleensä hänen takit on olleet joko mustia tai muita tumman värisiä. Housutkaan ei ole mustat, vaan pikemminkin tuollaiset tummanharmaat.

Nyt kun vihdoin omistetaan ulkoiluvaatteet, jotka oikeasti on juuri tähän keliin sopivat, on ulkoilu nautinnollista. Takin alle mahtuu paksumpikin paita tarvittaessa, mutta takki itsessään blokkaa tuulen, että mitään hirmu paksua ei näin aurinkoiselle päivälle alle tarvitse pukea plus liikkuessa tulee yleensä lämmin. Lisäksi tosiaan vaatteet pitää kosteuden, ainakin meidän kokemuksen mukaan. Jos vaikka Luka hyppii märkänä ja kuraisena meitä vasten, niin kangas ei kastu ja kura lähtee kankaasta ihan vain pyyhkäisemällä, tosi kätevää.

Miltäs näyttää teidän silmään?