FODMAP – Apu turvotukseen?

Käsi ylös kenellä on viikottain tai jopa päivittäin turvonnut olo? Vatsa on pinkeä ja mahaan koskee? Voin sanoa, että täällä ainakin käsi nousee ylös. Kirjoittelin viimeksi hyvin yleisistä vatsaongelmista, voit käydä lukemassa tuon tekstin täältä. Sivusin jo hiukan tätä aihetta tuossa tekstissä, eli aiheena tänään FODMAP. Tässä postauksessa avaan FODMAP ruokavalion ideaa ja milloin tuota ruokavaliota kannattaa kokeilla.

Ideanahan on se, että jokainen meistä pystyisi syömään mahdollisimman normaalisti, oli jotain suolistosairautta tai ei. Valitettavasti monilla meillä kuitenkin on joko ihan joku diagnosoitu sairaus, ärtyneen suolen oireyhtymä tai sitten herkkä vatsa joka reagoi joihinkin tiettyihin ruoka-aineisiin. Voidaan sanoa yleisesti, että on olemassa joitain tiettyjä ruoka-aineita jotka voivat ärsyttää vatsaa yleisesti enemmän kuin toiset. Näitä on esimerkiksi leipä, kahvi, limpparit, sokeri ja vaikka laktoosi. Jokaisen meidän suolisto käsittelee näitä aineita eri tavoin. Osalla meistä suolistossa on paljon hyviä bakteereja, jotka jaksavat pilkkoa kaiken mitä päätät syödä ja sitten on taas se porukka, joka varmasti tietää syöneensä jotain sopimatonta. Vatsa ilmoittaa siitä hyvinkin nopeasti ja usein todella kivuliaasti.

MIKÄ FODMAP?

FODMAP on lyhenne ja se tulee sanoista  (suomeksi) fermentoituvat oligosakkaridit, disakkaridit, monosakkaridit ja polyolit. Nämä ovat siis hiilihydraatteja, jotka sulavat huonosti suolessa. Jos vatsa ja suolisto on herkkä tai sairas, näitä hiilihydraatteja sisältävät ruoka-aineet voivat provosoida vatsaoireita esille. FODMAP hiilihydraatteja on esimerkiksi näissä ruoka-aineissa:

Hapankerma, jogurtti (vähärasvaiset, maustetut ja makeutetut), jäätelö, kerma, kermajuusto, lehmänmaito, maitojauhe, maitotuotteet, pehmeät juustot, piimä, juustolevitteet, raejuusto, glukoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, hunaja, ksylitoli. Bulgurvehnä, durumvehnä, kuskus, mannasuurimot (vehnää), ohra, ruis, speltti, vehnä, kevätsipulin valkoinen osa, maa-artisokka, palkokasvit: kikherneet, linssit, punaiset pavut, ruskeat pavut, valkoiset pavut, härkäpavut, soijapapu ja soijarouhe. Paseerattu tomaatti, purjon valkoinen osa, salottisipuli, sienet, sikuri, sipuli, valkosipuli, voikukan lehdet.

FODMAPeja löytyy vaikka mistä. Lisäksi on paljon aineksia joissa on jonkin verran FODMAPeja. Yleensä suolisto kestää näitä ruokia jonkin verran. Tällaisten ruokien käyttöä pitäisi rajoittaa esimerkkinä avocado, jos siis haluaa noudattaa FODMAP ruokavaliota.

Tarkoituksena on kuitenkin, että me jokainen pystyisimme syömään kaikkea. Jos kuitenkin tietää, että vaikka ruisleipä aiheuttaa ilman kertymistä ja vatsanväänteitä, voi silloin vältellä ruisleipää. Ei tarvitse vieroittautua kokonaan gluteenista. Joillain kuitenkin tilanne on sen verran paha ja oireet ovat hyvin elämää rajoittavia esimerkiksi juuri IBD taudeissa usein tuppaa olemaan, tilanne voi vaatia rajoituksia ruokavalion suhteen. Taudin pahenemisia hoidetaan IBD taudeissa pääsääntöisesti lääkkeillä, mutta oireita voi yrittää hillitä myös ruokavaliolla noudattaen esimerkiksi tätä FODMAP ruokavaliota. FODMAP toimii etenkin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Huomautan kuitenkin, että kaikille tämäkään ruokavalio ei toimi. Joillain vatsa voi hyvin kun suosii runsaasti proteiineja ja rasvoja jättäen pelkästään vaikka sokerin pois. Jokainen löytää vain kokeilemalla sen mikä on hyvä just sun vatsalle.

Ei elinikäinen ratkaisu

Kun FODMAP ruokavaliota alkaa noudattamaan vatsavaivojen hoidoksi, pitää muistaa ettei tämä ole elinikäinen ruokavalio ja hoito. Yleisesti ottaen FODMAP ruokavalioon taidetaan ohjata siten, että rajoitukset FODMAP ruokavaliossa pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti, eli vähennetään FODMAPit kokonaan pois ruokavaliosta. Kun vatsaoireet ovat rauhoittuneet, pitäisi rohkeasti alkaa palaamaan normaaliin ruokavalioon. Monet ajattelee, että ruokavalio on FODMAP ruokavaliolla kovin rajoitettua, mutta itseasiassa maailma pitää sisällään vaikka minkälaisia aineksia. Jos jonkun ruoka-aineen jättää ruokavaliostaan pois, on tärkeää, että sen korvaa jollain toisella. Ei pidä vain ainoastaan rajoittaa vaan pitää ottaa mukaan myös uusia ruoka-aineita.

Tiukan FODMAP-rajoituksen hyödyt alkavat usein näkyä jo muutamien päivien kuluessa ja oireet alkavat kokonaisuudessaan tasoittua jo 1-2 viikon aikana. Toki tämä on yksilöllistä eikä päde kaikkiin henkilöihin.  Noin 75 % ärtyvää suolta sairastavista saa apua FODMAP-rajoiteisesta ruokavaliosta. Tiukkaa rajoitusta ei ole tarkoitus noudattaa iankaikkisesti; jos henkilö hyötyy FODMAP-rajoituksesta, on tärkeää tuoda poissuljettuja ruoka-aineita systemaattisesti takaisin ruokavalioon kokeilemalla kuinka eri FODMAP-ryhmien hiilihydraatit ja/tai yksittäiset runsaasti FODMAPeja sisältävät ruoka-aineet sopivat henkilölle. Harvoin on niin, että kaikki FODMAPit aiheuttaisivat oireita. Vatsaoireiden laannuttua suolisto voi myös kestää paremmin FODMAP-hiilihydraatteja.

Osalla ärtyvää suolta sairastavista riittää hyvin se, että jättää ruokavaliosta pois muutamia runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita, joita omaan ruokavalioon kuuluu. Suomalaisessa ruokavaliossa tällaisia ruoka-aineita ovat tyypillisesti ruis, vehnä, sipuli, valkosipuli, omena, päärynä ja purukumi. (Lähde)

Jos suunnittelee, että vatsaoireiden helpottamiseksi aloittaisi FODMAP ruokavalion, olisi tällöin tärkeää keskustella asiasta ammattilaisen, esimerkiksi ravitsemusterapeutin kanssa. Kuten aiemmin mainitsin, rajoitettujen hiilihydraattien tilalle on tarkoitus etsiä jotain sopivampia hiilihydraatteja, ettei ruokavalio jää liian yksipuoliseksi. Kaiken lisäksi pitää huomioida se, että todellakaan kaikki nämä ruoka-aineet jotka sisältävät FODMAPeja  eivät välttämättä aiheuta oireita. Siellä voi olla jotkin tietyt mitkä ärsyttää suolta ja vatsaa erityisen paljon. Tarkoitus on löytää sieltä ne mitkä on omalle vatsalle niitä mitkä aiheuttaa oireita.

Normaali, terve ihminen jota turvottaa aina silloin tällöin, ei tarvitse mitään erityisempiä ruokavalioita. Yleensä ihminen itse tunnistaa oireet ja sen aiheuttajan. Tällöin voi ihan maalaisjärkeä käyttäen välttää sitä ruokaa joka aiheuttaa oireita. Esimerkiksi jos se on tietty leipä, älä syö sitä, kokeile toista leipää. Jos se on kahvi, vähennä kahvin juontia tai vaihda teehen, joskin tee voi sisältää kofeiinia ja se voi aiheuttaa oireita. Jos maha ei kestä makaronia, vaihda riisiin tai perunaan. Jos vatsa oireilee maitotuotteista, kokeile vaihtaa laktoosittomiin.

Minä myös!

Itse voisin myös diagnosoida itselleni tämän ärtyvän suolen oireyhtymän. Joskus vatsaan kertyy valtavat määrät ilmaa, eikä se purkaudu mitään reittiä pois. Sitä vaan kertyy ja kertyy ja lopulta oon siinä pisteessä, että makaan vaan selälläni lattialla ja kipuilen. Suolistoon koskee se ilma ja sit mahanahka tuntuu repeävän sen turvotuksen voimasta. Joskus taas vatsa menee sekaisin ihan yhtäkkiä. On mulle tehty gastroskopiakin, mutta ei siinä mitään näkynyt. Kolonoskopiaa lääkäri ehdotteli, mutta en siihen suostunut koska tuo eka tähystys oli järkyttävän hirveä kokemus. Lääkäri, hoitajat ja kaikki osalliset epäonnistuivat kyllä rooleissaan viimeisen päälle. Mutta siis, todennäköisesti tuo oireyhtymä multa löytyy. Onneksi aika hyvin osaan vältellä tiettyjä ruoka-aineita. Itsellä kyllä leipä on melko paha turvotuksen aiheuttaja, joskin sitten puuro ei tee vatsalle mitään oiretta. Eli jos tietty vehnä aiheuttaa oireita, voi se toisessa muodossa kelvata sun mahalle. Joillain esimerkiksi leivän paahtaminen voi auttaa siihen, että pystyy syömään jotain tiettyä leipää.

Nää vatsavaivat ja ruokavaliot on kyllä hyvin yksilökohtaisia. Se mikä toimii toiselle voi olla toiselle taas ihan pahinta ikinä. Nää kokeilut vaatii pitkää pinnaa ja mielen hallintaa, sillä vielä muutaman päivän ruokavalion rajoituksella ei välttämättä voi sanoa vielä mitään. Joskus kuukausi tai puolitoista voi vasta kertoa, että onko ruokavaliosta ollut jotain apua oireisiin.

Ruokavalion lisäksi stressi, unettomuus ja muut asiat voivat vaikuttaa suoliston hyvinvointiin, eli vaikka karsisit pois FODMAPit ja elämässäsi on stressiä, voi suolistosi silti oireilla. Kaikki vaikuttaa kaikkeen!

Oletko kokeillut FODMAP ruokavaliota?

 

IBD ja IBS eli oireilevat suolistotaudit

Vatsaoireita on nykypäivänä yhä useammalla ihmisellä. Vaivat ovat häiritseviä, kivuliaita ja joskus vähän jopa noloja. Tosin mitä tulee tuohon nolouteen, mun mielestä niissä ei ole mitään noloa. Vatsan toiminta, ilmavaivat eli pierut ja vatsan lurina ja kurina ovat aika normaaleja juttuja meille kaikille. Ei näitä tarvitse nolostella.

Vatsavaivat johtuu mitä erilaisimmista syistä. Jotkut saavat oireista jopa diagnoosin, koska taustalla on ihan oikea tauti. Joskus oireilu on toiminnallista, eli mitään somaattista vaivaa ei oireiden pohjalta löydy. Diagnooseja on vatsavaivoille paljon, mutta yleisimmät niistä ovat Crohnin tauti ja Colitis Ulcerosa ja ärtyvän suolen oireyhtymä. Oireilu näissä taudeissa on melko samantyylistä, joitain eroja toki on.

IBD

Kaksi ensin mainitsemaani tautia ovat tulehduksellisia, pitkäaikaisia suolistosairauksia. Crohnin tauti voi sijaita ruoansulatuskanavassa, eli tautia voi olla suun ja  peräaukon välillä missä vain (suu, ruokatorvi, vatsalaukku, suolisto, peräaukko). Oireena tässä taudissa voi olla ripuli, kuume, ummetus, väsymys ja laihtuminen.  Colitis Ulcerosa taas sijaitsee paksu- tai peräsuolessa ja se on tarkemmin sanottuna haavainen tulehdus. Tässä taudissa oireena voi olla veriulosteet (koska haavat suolistossa), ripuli, vatsakivut, kuume, väsymys ja ilman kertyminen suolistoon. Oireilu molemmissa näissä taudeissa voi olla pahimmillaan niin kovaa, että ihminen jää ns. kotinsa vangiksi, koska mihinkään ei voi lähteä. Ripulointi on niin voimakasta ja usein toistuvaa, että vessan pitää olla koko ajan lähellä. Ihminen voi ripuloida pahimmillaan jopa yli 20 x vuorokaudessa. Voitte vain kuvitella kuinka tällainen voi vaikuttaa myös ihmisen mielialaan. Oireilun vuoksi ihminen voi laihtua esimerkiksi jopa 10kg kahden viikon aikana. Kun tauti on pahimmillaan voi olo olla aika toivoton ja joskus oikean lääkityksen löytyminen voi viedä aikaa ja useita epäonnistuneita lääkekokeiluja.

Näistä kahdesta taudista käytetään yhteisnimitystä IBD eli Inflammatory bowel disease. Taudit diagnosoidaan oireiden, tähystyksen, tiettyjen labrakokeiden ja koepalojen avulla. Nämä taudit ovat kroonisia eli pitkäaikaisia sairauksia, joista ei yleensä parannuta, vaan tauti kulkee mukana läpi elämän. Tavoitteena taudin hoidolla on päästä remissioon eli oireettomaan tilaan. Tautia hoidetaan erilaisilla lääkkeillä, joita syödään tai annetaan suoneen useita vuosia. Joskus tilanne suolistossa voi mennä niin pahaksi, että suolta joudutaan jopa leikkaamaan.

IBS

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS eli irritable bowel syndrome) sen sijaan on näistä taudeista se ”hyvälaatuisin”, mutta silti elämää häiritsevä. Itseasiassa tästä ei pitäisi edes puhua sairautena vaan ennemminkin ominaisuutena. Tässä taudissa suolen pinnalla ei ole tulehdusta ja labrakokeet ovat kunnossa, mutta suoli oireilee silti. Tämä tauti pystytään toteamaan kunnes ollaan ensin todettu, ettei mitään vakavampaa ole oireilun taustalla.  Tämän taudin oireiluun voi vaikuttaa eri ruoka-aineet, stressi, unettomuus, lääkkeet, bakteerit ja virukset yms. Joskus oireilun syytä ei saada selville ollenkaan. On tutkittu, että tätä tautia sairastaa suomalaisista jopa yksi kymmenestä ja naisilla tätä esiintyy enemmän. Oireet ovat samantyyppisiä kuin IBD taudeissa, eli turvotus, ilmavaivat, vatsakivut, ripuli ja löysät ulosteet, mutta myös ummetus kuuluu taudin oireisiin. Oireet voivat vuorotella tai sitten henkilöllä on vain jotain näistä oireista. Joskus oireet voivat olla pitkäänkin poissa kunnes taas palaavat.

Mielenkiintoista on se, että ei ole pystytty osoittamaan sitä, että mistä nämä suolistosairaudet saavat alkunsa. Ei ole olemassa mitään selkeätä näyttöä, että suolistosairaudet periytyisivät, tosin jos suvussa on IBD:tä on alttius sairastua tautiin silloin korkeampi, mutta ei voida suoraan sanoa, että nämä taudit tulisivat geeneissä. IBD tauteihin sairastuu yhä enemmän ja enemmän nuoria ihmisiä. Jotkut ovat voineet sairastua jopa 10 vuotiaana, onpa vielä nuorempiakin tautiin sairastuneita. Erääksi syyksi ollaan arveltu nykypäivän kiireistä elämäntyyliä, ruokavaliota ja hygieniatasoa, eli elinympäristö on liian puhdas, mutta tosiaan nämä ovat vain arvailuja.

Etenkin tässä toiminnallisessa oireyhtymässä tärkeässä roolissa hoidon kannalta on löytää itselle sopiva ruokavalio. On yleisesti tiedossa ruoka-aineita jotka aiheuttavat myös terveelle suolistolle esimerkiksi ilman kertymistä. Yleensä nämä ruoka-aineet ärsyttävät myös näitä oireilevia, sairaita suolia, mutta ei välttämättä aina.  IBD taudeissa hoitona ei riitä pelkästään ruokavalio, vaan sairaus vaatii yleensä aina lääkehoidon, mutta oireiden pahentuessa voi ruokavaliolla yrittää hillitä oireilua. Sen sijaan IBS on sellainen, jonka hoitona pääosin käytetään ruokavaliota.

Joskus esimerkiksi raa’at kasvikset voivat aiheuttaa oireita

Tsemppiä?!

Olin perjantaina mielenkiintoisessa IBD-koulutuksessa työni puolesta. Tässä koulutuksessa tuli esille eräällä luennolla se, että kun IBS:sää sairastavaa ohjataan esimerkiksi FODMAP – ruokavalion pariin, voi herkästi käydä niin, että ihminen sairastuu ortoreksiaan, eli alkaa sairaalloisen tarkasti tarkkailemaan ja rajoittamaan omaa ruokavaliotaan. Ortoreksiassa ruokavalio on yli terveellinen, eikä ihminen salli itselleen pienintäkään suupalaa, jollei sen makrot, eli ravintoarvot ole kunnossa. Ortoreksiaa sairastava syö kuitenkin, toisin kuin vaikka anoreksiaa sairastava, mutta tarkoitus on syödä mahdollisimman terveellisesti, niin terveellisesti, että se menee jo sairauden puolelle koska ruoan tarkkailusta tulee pakkomielle.

Hoitajana on todella raskasta kohdata näitä IBD potilaita joilla tauti on akuutissa vaiheessa. Olonsa tuntee niin voimattomaksi tämän taudin edessä, silloin kun se on pahimmillaan. Yleensä ihmisella oireilua on ollut pidempään ja jossain vaiheessa ihminen ei tätä enää jaksa eikä kestä ja hakeutuu sairaalaan. Tosiaan jatkuva vessassa ravaaminen, jatkuvat voimakkaat vatsakivut, verta vuotava suolisto, se vie voimat. Monet eivät ilkeä kertoa oireistaan kenellekään koska häpeää niitä. Vasta siinä vaiheessa kun tilanne on jo todella paha, saatetaan mainita asiasta jollekin läheiselle. Usein osastohoitoa vaativat potilaat ovat tuskaisen kipeitä ja toivottomia. Hoitajana sitä yrittää vaan parhaansa mukaan tsempata potilasta, mutta tsemppi on aika pieni lohtu näissä tilanteissa. Oireita tietysti pyritään hoitamaan parhaan mukaan, mutta kuten sanoin, joskus oireiden haltuun saaminen vie aikaa vaikka lääkäritkin parhaansa yrittävät.

Oletko sinä kuullut näistä taudeista tai tiedätkö jonkun kuka sairastaa? Millaisia ajatuksia sinulla herää aiheesta?

Lisää aiheesta voit käydä lukemassa vaikka täältä.

Seuraavassa postauksessa kerron, kuinka vatsaoireita voi yrittää hallita erilaisten ruokavalioiden avulla, esimerkkinä FODMAP-ruokavalio.