DNR, ESBL, MRSA, KK ja VTI. SIIS TÄH?

Hoitotyössä vilisee termejä toinen toisensa perään. Jotkut termit ovat tuttuja joillekin puhekielestä ja osa taas on ihan ennen kuulumattomia. Uutena hoitajana (ja joskus vähän vanhempanakin :D) sitä voi olla tuolla hoitotyössä joskus ihan ulalla, etenkin jos lääkäri kirjoittaa määräyksiinsä omia merkintöjään, jotka ei ole niin yleisesti käytössä ja sitten näitä määräyksiä pitäisi lähteä toteuttamaan. Toinen esimerkki on se, että lääkäri juttelee näillä lyhenteillä tai termeillä potilaalle tai hänen omaisilleen. Lääkärinkierron jälkeen voi hoitajana varautua siihen, että koko kierto ja sen sisältö kannattaa käydä potilaan ja omaisten kanssa selvällä suomen kielellä uudelleen läpi. Ajattelinkin listata hiukan tähän niitä termejä joita ehkä itselle tulee tuolla työelämässä eniten eteen. Pian osastoilla aloittaa valmistuvat tai jo valmistuneet hoitajat esimerkiksi kesätöiden merkeissä ja eri lyhenteiden ja termien kanssa tulee varmasti sormi suuhun monta kertaa.

Näitä termejä riittää kyllä!

Addu eli adrenaliini, jota käytetään lääkkeenä esimerkiksi yleisesti elvytyksissä. Jos potilas menee elottomaksi sairaalaan ulkopuolella, kannattaa soittaa lanssi, eli ambulanssi. Ennen elottomuutta potilas voi valitella esimerkiksi rikiä, eli rintakipua.

Potilaalla voi olla artsikka ja sehän on arteriakanyyli, jota kautta voi mittailla verenpaineita ja ottaa näytteitä. Artsikka löytyy yleensä ranteesta tai nivusesta, valtimosta siis kuitenkin. Artsikka laitetaan yleensä päivystyksessä tai teholla anestesialääkärin toimesta.

Kollapeerata tai kollapsi eli pyörtyminen.

Melena. HYI YÖÖÖK. Jokainen joka on koskaan hoitanut melenoivaa potilasta tietää sen hajun. Eli melena ei ole kaunis naisen nimi vaan veriuloste.

Deffa. Tämän olen opettanut miehellenikin, nykyään puhutaan myös sydäniskurista, eli se jysäyttäjä jolla annetaan sydämeen sähköä elvytyksessä jos kyseessä on kammiovärinä tai kammiotakykardia, mutta käytetään tätä suunnitellustikin esimerkiksi potilaille joilla on eteisvärinä.

Juoppohulluus eli delikka. Virallinen termi delirium. Delirium voi tulla myös ilman alkon käyttöä.

Jos potilas on erkassa, niin kannattaa ottaa selville, että miksi hän on erkassa. Erkassa olevat potilaat hoidetaan siis eristyksenä. Yleensä heillä on jokin herkästi leviävä tauti, kuten ripuli eli ripsa tai MRSA, joskus puhutaan myös marsusta, eli metisilliinille resistentti (eli vastustuskykyinen) sairaalabakteeri, ESBL eli tietyn bakteerin hankkima ominaisuus olla vastustuskykyinen antibiooteille. Tällainen bakteeri kasvaa hyvin usein virtsassa.

Potilaalla voi olla Fa eli flimmeri eli eteisvärinä tai VF eli kammiovärinä. Toinen näistä värinöistä on hoitamattomana kuolettava, tiedätkö kumpi? Jos potilaalla on sairaalassa tämä toinen, kuolettava rytmi, niin tällöin hälytetään usein paikalle MET:ti eli sairaalansisäisiin hätätilanteisiin tarkoitettu ryhmä.

Kun potilas on saanut sydämen vajaatoimintaansa tarpeeksi furkkua eli furesista eli nesteenpoistolääkettä, hänen hengenahdistuksensa alkaa helpottamaan ja kuntouttamaan kutsutaan fyssari, eli fysioterapeutti.

Varo sitä katikkapussia!

Monilla potilailla on katikka eli virtsakatetri. Parasta on huomata, että edellisen kerran tyhjentämisen jälkeen pussi on jäänyt auki ja virtsat on valuneet lattialle.

Monille potilaille tiputellaan keittistä, nakkelia tai natikkaa, eli tavallista keittosuolaliuosta, eli NaCl 0,9%.

Syöpäpotilailla löytyy joskus metareita, eli metastaaseja. Ne on varsinaisen syöpäkasvaimen lähettämiä etäpesäkkeitä, joita voi löytyä mistä päin vaan ihmisen elimistöä. Metarit ovat usein maligneja eli pahanlaatuisia. Usein tällaiselle potilaalle, jolla tauti on levinnyt, käytetään kivunhoitona MO:ta tai morkkua eli Morfiinia. Se on hyvin vahva opiaatti.

Nokkis, NML eli tutummin nenämahaletku.

VTI, pissiitti, virtsiitti. Jos vanhus menee sekavaksi, voi joskus taustalla olla virtsatieinfektio. Mittaa potilaalta tällöin lpö ja rr, ei haittaa varmasti tee myöskään Spo2 ja vs, eli lämpö, verenpaine happisaturaatio ja verensokeri. Kannattaa myös tehdä suoraan virtsan stixi, eli liuskakoe, jotta näet onko virtsassa infektion merkkejä.

Vanhuksilla voi olla lääketieteellisin perustein tai potilaan ja omaisten tahdosta asetettu DNR (Do not resuscitate ) tai DNaR (Do not attempt resuscitation) eli elvytyskielto.

Tällaisia hoitoalan termejä minulle tuli mieleen. Puuttuuko listalta sinun mielestä joku tosi oleellinen, heitä termit ja lyhenteet kommenttiboksiin! :)

 

Miten arvioida omaa edistymistä?

Tänään starttasi dieettiviikko neljä! Uskomatonta, että olen selvinnyt jo tänne saakka ilman mitään repsahtamisia. Olen oikeasti ylpeä itsestäni ja minun ystävästäni Vilmasta, joka myös on ollut saman homman ääressä. Meillä on töissä yhdessä niin tuskaa, koska ollaan tajuttu miten paljon täällä meidän töissä on tarjolla aina kaikkea herkkua. On munkkia, kakkua, suklaata, keksiä ja karkkia. Aina ja joka päivä. Ei auta se, että et osta kotiisi mitään herkkua koska töissä ollaan yltäkylläisyyden äärellä. Miettikääpä, jos otatte joka päivä yhden tai kaksi keksiä (harvoinhan se siihen edes jää), että mitä se tekee viikkotasolla kokonaisuudessaan. Se tekee aika monta keksiä.

Jos ottaa vaan vähän mutta joka päivä?

Kuinka monella työpaikan kahvihuoneen tarjottavat maistuu aina kun jotain vaan on tarjolla? No minulle itselle ainakin maistui tässä talven aikana erittäin hyvin. Jos kasaisin kaiken mitä olisin syönyt töissä vaikka viikon aikana ja laittaisin syömäni herkut esille yhdelle pöydälle, olisi edessäni aikamoinen kasa herkkuja ja kaikki tuo tavallaan ihan huomaamatta. Helppo pitää kropassa yllä pientä pöhöä kun aina nappaa suuhunsa jotain hyvää, ihan huomaamatta.

Mistä tiedän miten dieetti etenee?

Kun aloitin dieetin kolme viikkoa sitten en ottanut mitään lähtökuvia, en myöskään ottanut mittoja. Niillä kun ei ole minulle mitään merkitystä. Merkitystä on sillä miltä minusta itsestä tuntuu omassa kropassa, sehän oli se alkuperäinen syy miksi edes tälle dieettijaksolle lähdin; huono olo omassa kropassa. Voin toki jossain vaiheessa käydä vaa’alla ja katsoa painon ja verrata sitä suurin piirtein tietämääni lähtöpainoon mutta se paino ei oikeasti merkitse minulle mitään.

Ensimmäisen viikon jälkeen olen tosiaan huomannut jo suuren eron olossani ja keskikehon turvotuksessa. Se on riittänyt motivoimaan minua tällä tiellä kohti kymmentä viikkoa. On ihanaa kun vatsaan ei koske ja vatsaan ei kerry ilmaa ja muutenkin olo on vain selittämättömällä tavalla kevyempi. En silti voi kieltää etteikö sipsit ja dippi tai pitsa (tai oikeastaan mikä vain herkku) ole mielessä käynyt useastikin. Suurin sokerinhimo on kyllä talttunut. Karkkia ei enää tee mieli mutta kaikkea suolaista kyllä. Taidankin olla enemmän suolakoukussa kuin sokerikoukussa :D

Melkein niin kuin pekonia :D Paistettu leikkele :D