Päiväunet, vuorotyöläisen onni <3

*Sisältää mainoslinkkejä

Mä olen aina ollut ihan mahdoton nukkuja. Rakastan nukkumista suoraan sanottuna. Päiväunet on erityisen ihania, pitkään nukutut aamut on ihania. Rakastan myös sängyssä köllöttelyä ja lämpimän peiton alla makoilua. Vuorotyössä aika usein huomaa, että univelkaa alkaa ajoittain kertyä huomaamatta. Työvuorot menevät miten sattuu (vaikka itse ne suunnittelen) ja usein työvuorolistoissa on esimerkiksi ilta-aamu yhdistelmiä. Kun tällainen yhdistelmä osuu kohdalle, niin sen tietää ettei iltavuoron jälkeen tule nukuttua juuri ollenkaan. Kroppa menee ihme jännitystilaan ja sitä vaan alkaa alitajuisesti miettimään, että miten ei ehdi nukkua juuri ollenkaan ja tekisi mieli vaan katsella kelloa ja stressi kasvaa, koska pelkää kuitenkin nukahtavansa siten, että aamulla nukkuu pommiin.

Maanantaina minulla oli jälleen tuplavuoro, suunnittelematon tosin, eli jäin hyvää hyvyyttäni tekemään iltavuoron aamuvuoron päälle. Hetken päästä kun olin suostunut tähän työvuoro muutokseen tajusin, että minullahan on aamuvuoro seuraavana päivänä. :D Eli tässä tapauksessa ei riittänyt pelkästään se, että tuli huomaamatta ilta-aamu vaan tuli tuplavuoro-aamu. Voi elämä. Olin pitkänvuoron jälkeisenä aamuna niin poikki. Sain itseni sängystä sillä voimalla ylös, että pääsisin töitten jälkeen nukkumaan päiväunet. Ja niin muuten sitten nukuinkin. Työvuoro meni ihmeen virkeästi mutta heti kotiin päästyäni, eli kun pääsin rauhoittumaan, väsymys alkoi painaa silmissä.

Pitää olla kyky nukkua

No mitäpä sitten muutakaan kuin pitkälleen sänkyyn. Eikä aikaakaan kun tuhisin jo sikeästi. Tuota tuhinaa kesti kaksi ja puolituntia kaikkinensa :D Heräsin kerran tuona aikana herätyskellon soittoon, mutta siinä vaiheessa vasta väsynyt olinkin. Olo oli aivan kuin jyrän alle jääneellä. Tuntui, että väsymys painoi mua fyysisesti niin paljon, että hengittäminenkin oli raskasta. Tuolloin käänsin vain kylkeä.

Onneksi itsellä on kyky nukkua myös päivällä. Tiedän, että kaikki ei tähän pysty vaikka haluaisivat. Olemme luoneet meidän makuuhuoneesta nukkumakelpoisen mihin kellon aikaan vaan. Pimennysverhot ovat ehdottomat vuorotyöläiselle. Lisäksi sängyn pitää olla hyvä ja kutsuva. Tilattiin lisäksi ihania uusia pussilakanoita Netraudasta mun miehen kanssa. Toiset hiukan värikkäämmät ja toiset hillitymmät. Kangas on ihanan laadukasta.

Kuvailin näitä ostoksia yksi päivä ja kun menin sänkyyn, niin nukahdin sinne :D Heräsin kamera vierestäni. Eli toimii :D

Mikään ei ole parempaa kuin päästä nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Se tuoksu ja kankaan tunne. Ne unet ovat makoisat <3 Jos sinäkin haluat katsella itsellesi esimerkiksi uuden pussilakanasetin, niin täällä on mm. Finlaysonin tuotteet tarjouksessa!

 

Minkälainen nukkuja sinä olet? Saatko helposti unen esimerkiksi päivällä? Kuinka monta tuntia unta yössä tarvitset, että heräät virkeänä aamulla?

Ei se niin mene, että meillä olisi toimiva potilastietojärjestelmä

Tiimalasi pyörii ja pyörii.. yrität klikata uudelleen vaikka tiedät, että peli on jo menetetty ja ohjelma lukossa. CTRL + ALT + DELETE. Tuttu näppäinyhdistelmä. Tuolta saat kaivettua tehtävienhallinan esiin ja pysäytettyä järjestelmän. Voi kun ohjelma sulkeutuisikin noin yksinkertaisesti. Ei. Odotat ja odotat, että jotain tapahtuu mutta mitään ei tapahdu, tiimalasi vain pyörii.

Viimeksi tänään töissä potilastietojärjestelmä kaatui. Soitin käyttäjätukeen ja sieltä kommentoitiin, että ongelma tiedossa, pyritään selvittämään asia. Okei. Mitään en siis sillä välin pysty kirjaamaan vaikka hyvä olisi tiedot koneelle saada ennen lääkärinkiertoa. Vaikka mitäpä väliä, ei ne lääkäritkään sinne järjestelmään päässeet. Menin sitten kahville. Onneksi tällä kertaa vika saatiin nopeasti korjattua eikä ollut mikään akuuttitilanne päällä.

Eihän se nyt niin voi mennä, että potilastietojärjestelmät toimisivat

Näiden samojen asioiden kanssa painitaan kaikissa eri potilastietojärjestelmissä. Kyse ei ole mistään tietyn järjestelmän ongelmasta.

Se aika mitä me odotellaan koneella, että sivut latautuisivat, aukeaisivat ja päivittyisivät on hirvittävän suuri. Se kaikki odottelu on poissa siitä suorasta potilastyöstä. Edellisessä työpaikassani päivystyksessä pakka meinasi levitä käsiin aivan totaalisesti jos potilastietojärjestelmä kaatui. Joku yritti nopeasti tulostaa paikkakartan, että suunnilleen tiedettiin ketä päivystyksessä on ja millä vaivalla. Potilaista tiedettiin siis nimi ja ehkä se tulosyy. Tietenkään potilaiden sairaushistoriat, lääkitykset eikä labratulokset ole tällöin saatavilla hoitoa varten. Tällöin tilataan potilasarkistosta potilaan kansio, josta sairaushistoria pitäisi löytyä. Tähän tietenkin menee oma-aikansa.  Mitä jos potilas on niin sairas ettei hän voi kertoa omasta taustastaan, allergioista tai muista, oleellisesti hoitoon vaikuttavista asioista. Tällöin meillä ei ole käytössämme mitään, jos potilastietojärjestelmä on kaatunut.

Kaiken lisäksi, usein tulee pohdittua sitä, että miksi koko Suomen maassa ei voi olla käytössä yksi ja sama potilastietojärjestelmä? Miksi ihmeessä melkein joka kunnassa pitää olla oma järjestelmänsä? Jopa sairaalan sisällä voi olla käytössä eri paikkoja mihin kirjataan ja ne ei sitten näy kuin sille tietylle yksikölle, esimerkiksi teho-osaston kirjaukset.

Kuinka paljon siihen menee aikaa, että tulostat, kopiot ja teet paperityötä vaikka erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen siirtyvästä potilaasta. Mikä onni on siinä vaiheessa kun tiedät, että terveyskeskus jonne potilas siirtyy, käyttää samaa potilastietojärjestelmää! He näkevät samat tekstit, niin hoitajien kuin lääkäreiden kirjoittamana.

Miten helppoa olisi siinä vaiheessa potilaan hoitaminen kun hän sairastuu jossain muualla kuin omassa kotikunnassaan. Ei tarvisisi soitella, ei faxailla, eikä kysellä mitään tietoja erikseen vaan kaikki olisivat saatavilla sieltä samasta järjestelmästä.

Potilastietojärjestelmien pitäisi tukea meidän hoitajien tekemää hoitotyötä sekä auttaa lääkäreitä työssään. Nykyisillä järjestelmillä tämä ei toimi. Potilasturvallisuus vaarantuu sekä hoitovirheitä sattuu varmasti näiden potilastietojärjestelmistä johtuvien vikojen sekä puutteiden vuoksi.

Usein kun suunnitellaan uutta, huomioon ei oteta käytännöllisyyttä eikä toimivuutta. Insinöörit, joilla ei ole tietoakaan hoitotyön toimintamalleista tai ylipäänsä hoitotyöstä suunnittelevat työvälineitä ja tiloja meille. He ajattelevat, että näin tämä toimii järkevimmin. Todellisuudessa se ei sitten toimikaan, kun se kehitetty malli tuodaan elävään ympäristöön.

Meneekö hermo potilastietojärjestelmiin, koska mulla ainakin menee!? Mikä fiilis sinulla olisi potilaana, jos hoitohenkilöstöllä ei olisi käytettävissään sairaushistoriaasi hoitaessaan sinua??