Jälleen kuohuu, eikä syyttä!

Herkimmille varoitus voimakkaasta kuvamateriaalista blogin lopussa.

Iltapäivälehdet pursuaa jälleen juttuja ihmisten kokemuksista eri päivystyspoleista. Tällä kertaa juttujen pääaiheena on hoitamatta jääneet vakavat tilanteet. Tärkeä aihe! On todella ikävää lukea juttuja esimerkiksi siitä pienestä lapsesta, jonka vaivaa ei oltu otettu tosissaan missään vaiheessa ja sitten tilanne kerkesi edetä todella pahaksi. Ketkä on syyllisiä siihen, että vastaavia tilanteita aina välillä tapahtuu?

Miksi päivystykset ruuhkaantuu?

Päivystykset ovat täynnä ympäri suomen. Päivystyksiin hakeutuu paljon sellaisia ihmisiä, sellaisilla vaivoilla jotka eivät ole niin akuutteja, että ne pitäisi hoitaa juuri sillä hetkellä tai viimeistään muutaman tunnin sisällä. Sehän se on loppujen lopuksi päivystyksen tarkoitus;

Se on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille ja loukkaantuneille, joiden

  • tulee saada hoito viimeistään vuorokauden kuluessa sairastumisesta ja
  • hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa tai
  • henki on uhattuna.

Kuitenkin päivystykseen hakeutuu hirveästi ihmisiä sellaisilla vaivoilla, jotka voisi hoitaa arkipäivänä myös omassa terveyskeskuksessa. Minun mielestäni riittävä peruste päivystykseen tulolle ei ole se, että kun sinne omaan terveyskeskukseen ei saa aikaa. Hoitajaresurssit ovat hyvin rajalliset päivystyksissä ja kuitenkin jokainen joka päättää päivystykseen tulla on hoidettava jossain vaiheessa. Väkisinkin sieltä suuresta massasta saattaa joskus jäädä huomaamatta se, joka on oikeasti sairas ja tarvitsisi välitöntä apua. Se on todella harmillista mutta inhimillistä kun hoidetaan hyvin suuria ihmismääriä minimikapasiteetilla. Yhtä potilasta kohden ei varmasti useinkaan ole edes sitä puolikasta hoitajaa.

Halusinkin jakaa #throwbackthursday :n vuoksi uudelleen tämän hyvin ajankohtaisen postauksen.

Odottelua päivystyspolilla

Oletko joskus joutunut päivystykseen mennessäsi odottelemaan kohtuuttoman kauan? Meneekö sinua pienemmällä vaivalla odotteleva ihminen edelle ja pääsee nopeammin vielä kotiinkin? Se ärsyttää, uskon sen.

Päivystyksen käytännöt ei vaan varmasti aukea ihmisille jotka eivät ymmärrä päivystyksen toimintamallia. Ärsyttää lukea iltapäivälehdistä ja Facebookista kommentointia siitä miten hoitajat ei tee työtään ja tyhjässä päivystyksessä joutuu odottelemaan kohtuuttoman kauan.

Haluan nyt avata muutamia asioita miksi päivystyksessä joutuu odottelemaan.

Ensinnäkin, päivystyksessä potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. He ketkä meinaa kuolla käsiin tai kenelle aiheutuisi suurta haittaa sen vuoksi jos hoitoa ei aloiteta esimerkiksi 10 minuutin sisällä saapumisesta hoidetaan ensin, oli aulassa sitten kuinka monta kymmentä päätä tahansa odottamassa.

Päivystykseen tullessa sinut jututtaa kokenut sairaanhoitaja. Samalla kun hän kyselee sinulta sinun oireista ja vaivasta, niin samalla hän tekee hoidontarpeen arviointia. Sairaanhoitaja miettii sen, että kuinka nopeasti sinun on päivystyshoitoa vaativan ongelman kanssa kohtuullista odottaa, eli määrittää sen mihin kiireellisyysluokkaan kuulut. Painotan sitä, että päivystykseen tulisi hakeutua ensinnäkin vain siinä tapauksessa jos sinulla on päivystyshoitoa vaativa vaiva, joka ei voi odottaa seuraavaan päivään tai siihen kun oma terveyskeskus jälleen palvelee. Päivystys ruuhkautuu usein näiden ei-päivystyksellisien vaivojen takia. Huomioi myös se, että ambulanssilla sinä et pääse automaattisesti suoraan lääkärille! Samanlainen hoidontarpeen arviointi tehdään ambulanssilla tuleville potilaille.

Päivystyksessä on triage-luokat joilla potilaat luokitellaan kiireellisyysjärjestykseen. Se vastaanottavahoitaja, eli triagehoitaja määrittelee sinun vaivan kiireellisyyden. Tiimeissä olevat hoitajat voivat muuttaa sitä kiireellisyyttä, jos verikokeissa tai voinnissa tapahtuu muutosta suuntaan tai toiseen, siihen reagoidaan ja triage-luokkaa voidaan vaihtaa. Joskus harmillisesti päivystykseen tulee paljon C tai D-luokan potilaita. Eli niitä yleisimpiä luokkia, ei niin kiirellisiä, ei välitöntä hoitoa vaativaa. Ja sitten jos heitä on useita niin jonkun täytyy aina odottaa, kaikkia kun ei voida mitenkään hoitaa yhtäaikaa, ei ole tiloja eikä henkilökuntaa. A ja B triageluokan potilaat menevät aina muiden edelle.

Huomioitava seikka on myös se, että päivystyksessä on useampia lääkäreitä yleensä kello 8-22 välillä. Jokaiselle lääkärille on määritelty se oma potilasryhmä joita he keskittyvät tutkimaan. Päivystyksessä on mm. kirurgeja, sisätautilääkäreitä, neurologi ja näistä jokainen tutkii vain niitä oman erikoisalan potilaita, paitsi jos on hiljaista tietyllä erikoisalalla, niin sitten autetaan muita tiimejä. Eli vaikka yhden huoneen ovi kävisikin ja sinne menee joku sellainen henkilö joka on tullut päivystykseen  sinun jälkeen ja näyttääkin vielä olevan paremmassa kunnossa kuin sinä, niin just se lääkäri ei välttämättä edes pystyisi sinua tutkimaan. Ei sisätautilääkärit tutki kirurgisiapotilaita eikä kirurgit hoida esimerkiksi diabeetikoita.

Hyväkuntoiset esimerkiksi sisätautilääkärille ohjatut potilaat joutuvat odottamaan myös joskus sen takia jos tuolla maakunnassa sattuu jotain hyvin akuuttia. Joku voi saada  esimerkiksi sydäninfarktin. Ambulanssi antaa tällöin päivystykselle ennakkoilmoituksen, jossa he kertovat milloin tulevat ja mitä tuovat. Tuolloin valitettavasti se sisätautilääkäri joutuu keskeyttämään esimerkiksi just sinun papereihin tutustumisen, VAIKKA juuri sinä olisitkin ollut vuorossa seuraavana. Hänen pitää keskittyä täysillä tähän akuuttiin potilaaseen,  joka on tulossa ja joka ei voi jäädä odottelemaan hoitoa vaan hänen hoitonsa on aloitettava välittömästi.

Mitenkäs sitten akuutit flunssat ja poskiontelovaivat ja kuumeilut. Jos yleisvointi on hyvä, niin nämä potilaat ohjautuvat joko peruslääkärille tai sitten sairaanhoitajan vastaanotolle. Yleensä tälle lääkärille joutuu odottelemaan kaikista pisimmän aikaa, koska yleensä näitä lääkäreitä ei ole kuin yksi ja yleensä nämä vaivat ei varsinaisesti ole sitä mitä päivystyksessä pyritään hoitamaan. Flunssat ja poskiontelovaivat sun muut perinteiset nuhaflunssat hoidetaan siellä omassa terveyskeskuksessa arkiaikana, tai siis pitäisi hoitaa.

Se on tietenkin hoitajien ja lääkäreiden vika

Jonot päivystyksissä ei helpotu sillä, että hoitajien työtä haukutaan ja kritisoidaan. Hoitajat pystyvät tekemään asioita tiettyyn pisteeseen valmiiksi. Hoitajat pystyvät lääkitsemään kipeät potilaat vain perinteisellä Burana + Panadol kombolla, muuhun ei ole lupaa. Muut lääkkeet on lääkärin määräyksen takana. Kaiken lisäksi, lääkärit haluavat usein nähdä kipeän potilaan kipeänä, eikä lääkittynä, mutta toki esimerkiksi murtumien arviointiin ei kivunhoito vaikuta.

Hoitajat usein tilaavat verikokeita ilman lääkärin erillistä määräystä, ihan vain sen takia, että homma olisi sujuvampaa. Virallisesti niin ei tarvitsisi tehdä mutta hoitajat yrittävät nopeuttaa asioita, että sitten kun potilas menee lääkärin vastaanotolle, niin mahdolliset verikoetulokset olisivat jo lääkärin käytettävissä eikä enää tarvitsisi odotella niitä. Joskin kyllä usein sisätautilääkärit haluavat niin spesifejä tutkimuksia, että on parempi odotella se lääkärin määräys niistä verikokeista.

Paljon tulee myös kritiikkiä, että humalaiset häiriköt ja sekavat potilaat hoidetaan ripeämmin kuin kunnolliset ja rauhalliset potilaat. No, tässä on se pointti, että yritetään saada se päivystys rauhallisemmaksi. Päivystyksessä on usein lapsipotilaita, eikä heidän tarvitse nähdä sekavia, kiroilevia humalaisia. Toisekseen sekavasti käyttäytyvä ihminen sitoo yleensä useamman hoitajan itseensä, eli se on sitten pois kaikilta niiltä muilta ketkä päivystyksessä hoitoa odottelee. Eli toisin sanoen, kun nopeasti hoidettava eli pienellä vaivalla mutta paljon hoitajia työllistävä potilas saadaan eteenpäin, jää käsiä sitten muiden potilaiden hoitoon paremmin, vaikka se ehkä epäreilulta voi kuulostaakin.

Luin yhden esimerkin eräältä keskustelupalstalta. Henkilö valitti kun oli joutunut istumaan murtuneen jalan kanssa useita tunteja päivystyksessä. Henkilö oli kuulostellut vaivaansa pari päivää jo tätä ennen kotona, eli mikään tuore murtuma ei siis ollut kyseessä. Jos kärsii odotella murtuneen jalan kanssa kotona kaksi vuorokautta niin sitten muutaman tunnin odottelu päivystyksessä tuskin enää haittaa tekee. Näitä tällaisia asioita arvioidaan juurikin triagehoitajan toimesta, kun päivystykseen tullessa suoritetaan hoidontarpeen arviointia.

Saako töissä puhua muuta kuin työasioita?

Monet valittavat siitäkin kun hoitajat juttelevat keskenään, joskus jopa nauravatkin töissä vaikka aula pursuaa potilaita. Nämä hoitajat joilla on aikaa juoruta ja vitsailla, niin miksi he eivät hoida potilaita? No tästä päästään siihen, että hoitajat on todennäköisesti tehneet voitavansa. He odottelevat, että lääkäri antaisi lisää määräyksiä mitä tehdä. Voitte uskoa kun kerron, että joka ikinen hoitaja päivystyksessä toivoisi mielummin, että se päivystys olisi tyhjä kuin tupaten täysi ja hommia tehdään sen eteen, että ihmiset pääsisivät eteenpäin joko kotiin, terveyskeskukseen tai osastolle.

Monet valittavat sitä, että päivystyksen aula on ollut täysin tyhjä, siellä on vain joku Maija Meikäläinen ollut odottamassa pääsyä lääkärille. Tiedoksi vain teille kaikille aulassa odottaville, että ne huonokuntoisimmat potilaat hoidetaan jossain ihan muualla kuin siellä käytävillä ja aulassa. Yöaikaan päivystyksessä on vähemmän työntekijöit ja jos akuuttihoitohuoneessa on yksi esimerkiksi elvytettävä, se sitoo jo neljästä viiteen hoitajaa, helposti. Miettikää, yksi potilas sitoo viisi hoitajaa?! Sitten siihen viereen pari toisenlaista akuuttia hoidettavaa… Mistä revitään hoitajat heille? Siinä tapauksessa se aulan Maija saa jatkaa valitettavasti odotteluaan.

On ikävää kun usein joutuu omaa ammattiaan ja tekemisiään puolustelemaan. Kuinka paljon iltapäivälehdissä kirjoitellaan vain kaikkea negatiivista siitä mitä hoitajat tai lääkärit tekevät tai jättävät tekemättä. Milloin olisi aika keskittyä johonkin positiiviseen ja vaikka kehua?

Kuinka monta hoitajaa tässäkin tilanteessa on ollut kiinni? Kiireettömät ovat saaneet odotella… Kuva Meddy Bear @Facebook

Sairaanhoitajille palkankorotus mutta mites lähihoitajat?

Tiedätkö sinä paljonko sairaanhoitajan peruspalkka on? Ei se mitään, ei tiedä ministeritkään!

Etenkään nyt ei voi olla kuulematta keskusteluja, jotka liittyvät palkkoihin, sote-keskusteluihin tai kiky-uudistuksiin, onhan tulossa kuntavaalit. Oltiin viime viikolla sairaanhoitajapäivillä työkaverini kanssa ja tuolla viimeisenä päivänä oli hyvin mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa paikalla oli niin ministereitä kuin muitakin eri puolueiden edustajia.

Ensimmäinen kysymys joka panelisteille esitettiin oli, että paljonko on sairaanhoitajan peruspalkka kuukaudessa, ilman lisiä. Jotkut (kehtasivat) veikata peruspalkaksi jopa yli 3000€ / kk. Miten tietämys voi olla näin hataralla pohjalla tämän tason ihmisillä? Sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on reilut 2200 euroa.

Mielenkiintoista keskustelua, mitäpä mieltä te olette?

Jos muutkin saa niin sitten minäkin!

Tätä palkkakeskustelua on osin hauskakin seurata, sillä aina löytyy niitä kitisijöitä jotka valittavat, olipa aihe sitten mikä tahansa. Nyt on löytynyt valittamisen aihetta siitä, että jotkut kehtaa vaatia mutta miksi vaatia vain sairaanhoitajille. Mitenkäs lähihoitajat sitten, miten heidän palkka? Tai röntgenhoitajat? Tai insinöörit ja kaupan kassat. Kukaan ei saisi koskaan siis vaatia mitään, koska aina jää joku ammattiala, jota ei huomioida ja sitten ollaan eri arvoisessa asemassa. Pöh. Jokaisella on suu, jolla voi vaatia, nyt vaan keskustelu painottuu sairaanhoitajiin ja heidän palkkoihinsa. Kukaan ei estä lähihoitajia tarttumasta tuumasta toimeen! Nostakaa kissa pöydälle.

Ymmärrän sen, että varmasti kaikki hoitoalalla työskentelevät voisivat ja ansaitsisivat saada ja kaiken lisäksi he haluaisivat lisää palkkaa. Kun puhutaan sairaanhoitajista ja vaaditaan lisää palkkaa meille sairaanhoitajille, niin silloin keskitytään puhumaan vaan meistä. Ei sillä pyritä väheksymään sitä roolia joka lähihoitajilla tuolla hoitotyössä on. Lähihoitajat ovat tärkeä lenkki hoitotyössä, ihan kuten kuka tahansa muukin. Ei hommat pyöri jos vastuu kaadetaan vaan yhden osaamisalan niskaan.

Sairaanhoitajapäivillä käydyssä paneelissa sivuttiin myös aihetta, jossa mainittiin, että Suomessa olisi pulaa sairaanhoitajista. Siis pötyä! Pulaa on sairaanhoitajan vakansseista.  Olen hakenut esimerkiksi täällä Keski-Suomessa useampaa hoitoalan työpaikkaa. Hakijamäärät näihin toimiin on järjestään ollut n. 60 hakijan luokkaa, siis yhtä vakinaista paikkaa kohden. Eräästä työpaikkaa haki yli 100 ihmistä. Koita sitten siitä ryhmästä tulla nähdyksi ja kuulluksi ja vieläpä valituksi edes haastatteluun. Kyllä nyt oon itse ainakin sitä mieltä, että onnellinen saa olla, että on ylipäänsä töitä. Täällä päin ainakin hoitajia tuntuu riittävän.

Kunta-alalla tuli voimaan vähän aikaa sitten Kiky-uudistus jolla halutaan saada Suomi nousuun, noin lyhyesti sanottuna. Esimerkiksi meiltä sairaanhoitajilta (ja samalla useammalta muultakin ammattialalta) vietiin lomarahoista 30% ja lisättiin viikottaista työaikaa. Näillä uudistuksilla Suomeen pitäisi saada lisää työpaikkoja. Kertokaa tyhmälle, että miten me luodaan sillä lisää työpaikkoja, että  me nykyiset työssä olevat hoitajat teemme enemmän töitä? Ei vaan pysty tajuamaan. Tuntuu, että näissä uudistuksissa ja muutoksissa mennään joskus perse edellä puuhun, suoraan sanottuna. Viisaampien päättäjien suulla puhuttuna nämä päätökset ovat varmasti tarpeellisia ja tärkeitä, silti kuitenkaan tällaiselle rivityöntekijälle nämä asiat eivät kyllä ihan täysin avaudu.

Mitä mieltä näistä muutoksista ja palkka-asioista?