Tavoitteena päästä vaikuttamaan

Minun blogi

Olen nyt blogannut vuodesta 2011 saakka. Näihin vuosiin on mahtunut monenlaisia tekstejä ja ajatuksia. Paljon olen bloggaajana kehittynyt. Aika-ajoin tulee selailtua omia vanhoja tekstejä ja kyllähän se myötähäpeä noita tekstejä kohtaan vähän nostaa päätään. En kuitenkaan halua poistaa niitä, koska sieltä tämä kaikki on saanut alkunsa, oli se miten noloa tahansa.

Koen kuitenkin kehittyneeni näitten vuosien aikana bloggaajana sekä ihmisenä. Henkistä kasvua on tapahtunut paljon, onhan elämäänkin paljon mahtunut erilaisia tapahtumia yllin kyllin. Blogi on ollut paikka missä omia tuntemuksia ja ajatuksia saa purettua auki. Kirjoittaminen on hyvin terapeuttista, suosittelen kokeilemaan! Monesti ajatukset saattavat olla erinäisistä asioista hyvinkin sekaisin mutta kun ottaa näppäimistön esille ja alkaa suoltamaan ajatuksiaan sormet sauhuten, alkaa ajatuksetkin selkiytymään. Usein ajatuksille saa blogin kautta myös vertaistukea. Muistan etenkin ne keskustelut nyt tästä viimeisimpänä, kun mietin etäsuhteen tulevaisuutta. Moni teistä jakoi omia kokemuksiaan tuohon tekstiin ja niitä ajatuksia joita tuollainen tilanne tuo eteen. Ne oli arvokkaita keskusteluita ja niitten kautta sai selvennettyä omia ajatuksia myös.

Toivottavasti myös teistä joku saa jotain minun blogistani

Toivon tietenkin myös, että minun kirjoituksillani on vaikutusta muiden elämään. Haluan jakaa positiivisuutta ja hyvää mieltä. Kuitenkaan aina elämä ei ole sellaista. Se mitä blogissa tulee kirjoitettua tulee usein suoraan tuolta jostain syvemmältä. Ei silloin tarvitse miettiä, että mitä kirjoittaa, se vain tulee kun sormet laittaa näppäimille. Blogilla on nykypäivänä paljon lukijoita. Joskus sitäkin joutuu miettimään, että mitä täällä blogissa haluaa itsestään tuoda esille, mitä haluan jakaa elämästäni tuntemattomille ihmisille. Olen vetänyt rajan siihen, että se mitä voisin jollekin kertoa kahvipöydässä jutustellessa, niin saman voin jakaa täällä blogissakin.

Blogiin kirjoittelulla on kuitenkin se riski, että teille lukijoille teksti näyttäytyy vain mustaa valkoisella. Sanoja toistensa perään. Te ette voi tietää millä äänensävyllä minkäkin lauseen kerron. Te lisäätte kaiken muun itse omassa mielessänne tähän tekstin ympärille. Te poimitte sieltä ne omasta mielestänne oleelliset asiat ja sivuutatte ehkä muun, vaikka itse olisin painottanut juuri toisia sanoja, ne mitkä jäi juuri sinulta huomaamatta. Tällä tavoin tekstit voivat saada aivan toisenlaisen sävyn kuin mitä olin alunperin tarkoittanut. Se on harmillista mutta se riski on otettava, koska haluan kirjoittaa omaa ajatuksenvirtaa. Kaikki ei kuitenkaan ajattele eikä lue näitä tekstejä samalla maailmankatsomuksella kuin mitä itse niitä tänne kirjoitan. Me ollaan kaikki erilaisia ja omataan erilaiset ajatukset ja hyvä niin. Kuitenkin teitä on siellä paljon, joten uskon, että edes jonkun kanssa ajatukset aina aika ajoin kohtaa. :)

Toiveet otetaan huomioon!

Joskus mietin, että onko teillä toivomuksia blogini suhteen? Haluatteko, että jokin muuttuu radikaalisti blogissani tai ärsyttääkö joku asia? Mistä tykkäätte tässä blogissa? Otan mielelläni palautetta vastaan blogini suhteen. Olen itse miettinyt omaa bloggaustahtiani. Se on epäsäännöllinen, tiedän sen. Joskus ei ole aikaa kaivaa läppäriä esille ja kirjoittaa. Joskus taas on aikaa kirjoittaa ja tekstiä tulisi vaikka millä mitalla. Lopettamispäätös ei kuitenkaan ole käynyt mielessäkään. Haluan jatkaa tätä mitä nyt teen mutta toiveet otetaan huomioon.

Olen todella kiitollinen teille lukijat. Tykkään omasta blogistani sen vuoksi, että kommenttiboksi käy yleensä melko aktiivisesti, bloggaamisen perusidea on, että se on vuorovaikutteista, ainakin itse ajattelen näin.

Aina en ehdi kaikkiin kommentteihin vastaamaan mutta kaikki kommentit aina kuitenkin luen ajatuksen kanssa ja olen kiitollinen jokaisesta kommentista, vaikka ne ei välttämättä aina menisikään yksiin oman ajatusmaailman kanssa. Kiitos, että olette siellä!

Kiitos! :)

Varauduttiin virpojiin koska täällä asuu joka puolella lapsia. Yhdet virpojat kävi loppujen lopuksi kylässä :D Mihin loput munat laitetaan? #dieetti

Ihana kevät <3

 

Vauvauutisia (söpöysvaroitus!) + arvonta!

Mistäs aloittaisin kertomaan. No vaikka siitä, että me ollaan löydetty meille sopiva kasvattaja ja meille sopiva emä, jolla on viisi ihanaa <3 <3 mustaa pentua, joista me saadaan valita meidän oma ihana hauva-vauva. Meidän kasvattaja asuu länsirannikolla ja käytiinpä sitten eilisen vapaapäivän kunniaksi pienellä autoajelulla.

Perille päästyämme, meidät otti vastaan iloinen ja hyvin lempeän oloinen musta Cockeri, joka sitten paljastuikin pentujen emoksi. Emo heittäytyi heti maahan selälleen rapsuteltavaksi ja oli muutenkin koko ajan hirmu hyväntuulinen. Siirryttiin sitten pentujen luokse ja emo seurasi meitä tiukasti perässä. Tällä emolla oli kyllä äidinvaistot kohdallaan. Hyvin huolta pitävä, mutta ei ylisuojeleva. Antoi meidän koskea ja ottaa pentuja syliin ja rauhoittui itse jopa aika-ajoin levolle. Säännöllisesti emo kuitenkin kävi ”laskemassa” vauvat, että kaikki on vielä tallella ja samalla emo pesi pentujen pyllyt <3 :D Tällä emolla tämä pentue oli ensimmäinen. Se on uskomatonta, että miten se tulee selkäytimestä tuo hoivaaminen.

 Minkälaisia pennut sitten olivat?

Pentuja oli viisi ja kaikki olivat kokonaan mustia. Joukossa oli yksi tyttö ja neljä poikaa. Alun perin meillä oli tieto, että ainoastaan tyttö olisi vapaana tuosta pentueesta ja oltiin ottamassa tyttöä, mutta sitten kuultiinkin, että meillä on mahdollisuus myös poikaan. Keskusteltiin kasvattajan kanssa siitä, että kumpi meille mahdollisesti voisi sopia paremmin ja tultiin siihen tulokseen, että poika on meille parempi. Lähipiirissämme on muita poikakoiria ja sitten jos meillä olisi joskus kiimassa oleva narttu, niin siinä joutuisi hirmuisen tarkasti valvomaan ettei vahinkoja sattuisi, lisäksi ne juoksut itsessään teettää ylimääräistä työtä.Siellä oli joukossa yksi tosi kookas pentu, joka oli siis huomattavasti painavampi sisaruksiaan. Tyttö oli kaikista hentoisin ja sirorakenteisin ja ihana <3 Hännät heilui kaikilla pennuilla koko ajan ja kaikki oli hyvin liikkuvaisia. Pennut olivat nyt iältään neliviikkoisia ja mahdollinen luovutus olisi aikaisintaan pääsiäisen aikaan.

Nyt kaipaankin apuanne (jälleen kerran) arvoisat lukijat. Meille tulee siis musta cockerinpentu, poika. Kysymys kuuluukin, että mikä pennulle nimeksi. Arvon ehdotuksien joukosta keskiviikkona 29.3 klo 22.00 voittajan ja lähetän hänelle motivaatiopaketin, joka pitää sisällään kaikenlaista pientä hyvää, kuten esimerkiksi Fastin tuotteita!

Joten antakaapa paukkua, mikä pennulle nimeksi? :)