MIKSI KOIRAA EI KANNATA HANKKIA?

Yhdestä koiranpennusta liian aikaisin luopuneena ja nykyään yhden reilun vuoden ikäisen koiranpennun omistajana ajattelin listata teille, ketkä mietitte koiran hankkimista, että miksi sitä koiraa ei kannata hankkia.

Idea tuli mieleen kun olin lenkkeilemässä koirani Lukan kanssa ihanan aurinkoisessa syyssäässä. Aloin miettimään muutoksia, mitä koira on tuonut tullessaan. Koirahan tuo paljon uutta elämään. Niin paljon asioita, ettei niihin osaa mitenkään ennakkoon varautua.

Ensinnäkin pentuaika. Tämä on tämän listan negatiivisin asia. Pentuaikana, joka voi kestää joillain pidempään kuin toisilla, menee yöunet väistämättä. Yöunista tulee katkonaiset ja lyhyet. Saat maistaa pikkuvauva-elämää koiranpennun kanssa tässä kohtaa. Me ollaan koettu kaksi koiranpentu-aikaa tässä reilun vuoden aikana. Yritettiin henkisesti valmistautua etukäteen tähän ajanjaksoon, mutta valmistautuminen jäi kauaksi siitä, mitä se todellisuus sitten oli. Meillä nimittäin kukuttiin yöt Lakun ja Lukan toimesta. Lukan kohdalla sitä jo sitten tiesi, että mitä tuleman pitää, mutta samalla tavalla sitä meni aika monta viikkoa valvoessa yöt.

Jos haluat elää ja olla yksin omassa rauhassa, älä hanki koiraa. Koiran kanssa et nimittäin koskaan ole yksin. Meillä ainakin kuljetaan mukana ihan varmuuden vuoksi myös vessan oven taakse, ettei ihminen vaan lähde ilmoittamatta kotoa pois. Se onkin paha, jos toinen meistä ihmisistä lähtee kotoa yhtäkkiä kauppaan, sillä tavoin, että Luka ei sitä näe tai tajua, niin sitä ihmistä etsitään sitten joka huoneesta ja ihmetellään, että mihinkäs se nyt katosi. Sama reaktio tulee, jos menet vessaan eikä koira näe, että menit vessaan. Tulee ihmetys, että missäs ihmeessä se mun ihminen nyt on?!

Tähän liittyy myös se, että jos haluat ulkona liikkua omissa ajatuksissa, niin koiraihmisenä se on lähes mahdotonta. Koirat haluaa useimmiten tehdä tuttavuutta vastaantulevien kanssa. Samalla ihmiset pääsevät keskenään myös jutulle. Mun mielestä se on tosi kiva asia.  Koirapuistot ja kadut, sieltä löytää aina juttuseuraa kun lähtee koiran kanssa liikkeelle 😀

Myös puhelimen käyttö vähenee. Meillä Luka nimittäin osaa tulla läppäämään tassullaan puhelinta, jos hän ajattelee, että nyt ois someaika käytetty ja olisi aika leikkiä. Jos siis makoilu sohvalla puhelimen kanssa on sun juttu, niin koira tekee siitä pian lopun. Meillä ainakin tullaan istumaan viereen ja oikeasti Luka laittaa tassun puhelimen näytölle, että hei, nyt on mun vuoro saada huomiota.

Jollet halua elämääsi naurua, iloa ja hymyä, älä ota koiraa. Jos taas rakastat iloa ja naurua sitä koirasi tuo sinulle. Kun olet elänyt koiran kanssa pienestä pennusta saakka yhdessä, opit koiran tavoille. Ymmärrät sen katseista, korvien asennosta ja hännän liikkeistä mitä se milloinkin tarkoittaa. Niille ilmeille ja eleille saa nauraa joskus maha kippurassa.

Naurua riitti myös kun leikittiin menneellä viikolla Lukan kanssa hippasta. Olin laittamassa pyykkejä kuivumaan kun Luka äkkäsi viedä pyykkikopasta sukan. Hän tuli esittelemään sitä minulle ja kun olin ottamassa sitä pois, hän pinkaisi juoksuun. Palasin takaisin pyykkinarulle ja kohta hän oli taas siinä jalkojen vieressä, että tässä, ota sukka! Yritin taas ottaa ja eikun karkuun. Lopulta juostiin asuntoa ympäri ämpäri leikkimielisesti. Luka kantoi ylpeänä sukkaa suussaan ja yritti parhaansa mukaan hämätä minua ja minä yritin juosta hänen perässä. Oli niin kivaa 😀

Luka on tuonut tullessaan ihan super paljon iloa, rakkautta ja hännän heilutusta. Koira näyttää sulle joka päivä sen miten tärkeä olet. Koira on vilpitön tunteissaan eikä se feikkaa, ei se osaa feikata. Koira osaa kyllä näyttää sen kun hän murjottaa, mutta suuttumusta sua kohtaan se ei näytä. Se vaan haluaa rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Ilo ja hymy levisi kasvoille myös lenkillä tuolla ihanassa syysilmassa. Luka nauttii lenkkeilystä tosi paljon. Jossain vaiheessa lenkkiä hän saattaa haluta kantaa oksaa tai tikkua suussaan. Nytkin tällä lenkillä hän kantoi jotain risua suussaan ja hyppeli aivan kuin joku varsa kesälaitumella. Mikä onni siitä koirasta huokui! Lopulta Luka tuli luokseni halaamaan ja minä rapsuttelin häntä kesken lenkin. <3 Niin viaton ja onnellinen pikku koira

Koiraa ei kannata hankkia, jollet ole valmis joka aamu heräämään siihen, että saat paljon pusuja ja haleja. Meillä nimittäin nykyään jokainen aamu alkaa sillä, että me halataan. Mä makaan vielä sängyssä ja Luka nojaa sängyn laitaan. Otan siitä halaus-otteen ja Luka laittaa pään olkapäälle. Häntä vispaa niin kovasti siitä ilosta kun ihminen heräsi <3 JES HUIPPUU! Ja tietty molemmat ihmiset huomioidaan aina tasapuolisesti. Jos toinen saa halauksen niin toinenkin halataan, sama pusujen kanssa. Aina tasapuolisesti!

Ja jos tosiaan haluat olla ja maata vain siellä sohvan pohjalla, älä hanki koiraa. Liikunnan määrä arjessa kasvaa ihan huomaamattaan. Itse ainakin haluan luoda koiralle elämyksiä ja viedä sitä mitä ihmeellisimmille lenkeille. Metsälenkit on Lukan mielestä parasta ja onhan metsässä ihmisenkin hyvä olla. Liikuntaa tulee siis harrastettua ihan huomaamatta.

Koira toden totta muuttaa monia asioita, mutta se tuo elämään niin paljon uusia, hyviä asioita, että ainakin itse olen kiitollinen Lukasta joka päivä <3

IHMISSAASTAA

En tiedä miten voin tätä aihetta blogissani edes käsitellä, tämä aihe on vaan jotain niin järkyttävää. Olen aina ollut sitä mieltä, että eläimiin kohdistuva tuska ja kipu, on aina voittanut ihmisen kokeman tuskan ja kivun. Itken paljon enemmän jos elokuvassa kuolee eläin kuin ihminen. Tai jos luen jotain uutista maailmalta; enemmän mua surettaa ja ahdistaa ne eläimiin kohdistuvat vääryydet. Aina. Eilen käännyin autolla oikealle. Näin tienlaidassa oravan joka oli tulossa tien yli. Meinasin ajaa sen ressukan päältä. Mun mielestä jo se on hirveää, että eläinten matka päättyy auton alle. Metsästyksen minä taas ymmärrän. Tiedän miksi sitä tehdään, ei siis pelkästään ihmisen himosta saada riistaa, vaan myös riistan kannan hoidollisista näkökulmista.

Itse olen muutamassa Facebookin eläinryhmässä ja en ole voinut välttyä näiltä pentutehtailu-julkaisuilta. Milloin niitä pentuja tuodaan Virosta ja milloin tehtailijat on ihan täältä Suomesta. Uusimpana juttuna Pielavedellä ilmi tullut törkeä pentutehdas. Kyseisessä paikassa on tehty viranomaisten valvontakäyntejä jo ennen tätä lopullista väliintuloa. Eli asiat on olleet levällään jo pitkään. Sieltä on pelastettu kymmeniä koiria ja useita koiria on jouduttu lopettamaan, niiden järkyttävän huonon fyysisen kunnon vuoksi.

Nämä eläimet ei ole koskaan saaneet rakkautta osakseen. Ne ei ole saaneet elää osana perhettä, eivätkä ne ole saaneet toteuttaa luontaista vaistoaan. Ne on otettu häikäilemättömästi ihmisen omaan tarpeeseen. Tarpeeseen tehdä rahaa. Se jumala, jota täällä maapallolla niin paljon palvotaan, aiheutti tämänkin vääryyden. Tietysti myös ihmisen julma mieli on osa tätä suurta vyyhtiä.

Tässä uusimmassa tapauksessa eläimiä on pidetty järkyttävissä oloissa ja niille on annettu ruokaa ja vettä juuri sen millä ne säilyvät hengissä seuraavaan päivään, joskus ei sitäkään vertaa. Narttukoirat ovat tehneet pentueita sillä tahdilla kuin keho on suinkin vain pystynyt. Emot eivät ole pystyneet ruokkimaan pentujaan ja niinpä nämä pentukoiratkin ovat syntyneet heikkoina tähän maailmaan. Monet näistä koirista on olleet sairaita.

Mä en ymmärrä, että miten sairas ja vääristynyt pitää ihmisen mielen olla, että pystyy aiheuttamaan elävälle olennolle jotain tällaista tuskaa. Missä vaiheessa se kuppi on mennyt nurin vai onko se ollut kohdallaan koskaan? Mitä tällaisen ihmisen omassa lapsuudessa ja nuoruudessa on tapahtunut, että hän on päätynyt toimimaan tällä tavalla? Syy on ihmisessä, mutta ne pohjimmaiset syyt on jossain paljon syvemmällä ja kauempana osana näitten ihmisten historiaa.

Pentutehtaat pyörivät, sillä ihmiset ostavat pentuja perehtymättä kunnolla asioihin. Nopealla Googlaamisella pääsee jo pitkälle. Maalaisjärki on suuri lisäapu kun koiraa ollaan hankkimassa. On myös olemassa muutama hyvä ohjenuora, joita kannattaa ehdottomasti noudattaa kun ollaan hankkimassa koiranpentua. Ne tulee tässä ja ne on luonut Suomen eläinsuojelu:

– Käy aina eläimen kotona ennen ostopäätöstä. Älä suostu ”matkan varrella” tehtäviin kauppoihin. Usein käy niin, että myyjä onkin juuri silloin menossa kauppaan, töihin tai milloin mihinkin, kun olet menossa katsomaan pentua. Myyjä voi tulla kyllä näyttämään pentua vaikka työpaikallaan tai jollain parkkipaikalla. Älä suostu tähän.

– Tapaa tuleva perheenjäsenesi useamman kerran ennen ostopäätöstä. Pentutehtailija ei useaan tapaamiseen suostu. Ei niin, sillä hankala niitä kulisseja on laittaa kuntoon useammalle tapaamiskerralle.

– Varmista, että eläimen elinympäristö on siisti ja että kaikki talouden eläimet ovat terveen oloisia. Jos ihminen ei huolehdi oman kotinsa siisteydestä, hän varmasti välittää vielä vähemmän koiran oloista.

– Pyydä saada nähdä myyjän henkilöllisyystodistus. Pentutehtailija esiintyy usein usealla nimellä. Voit perustella pyyntösi vaikka, että et halua tukea pentutehtailijaa.

– Kysy eläimelle tehdyistä terveystarkastuksista. Pyydä saada nähdä rokotuskortti ja/tai sairauskertomukset. Pentutehtailijat kyllä varmasti osaavat sujuvasti kertoa mitä eläinlääkärissä on tehty tai kerrottu. Jokaiselta käynniltä eläinlääkäri kirjoittaa yleensä kuitenkin todistuksen joka puoltaa pennun luovuttamista.

– Jos olet ostamassa rotueläintä, pyydä saada nähdä sen rekisterikirja. Jos pennulla ei vielä ole rekisterikirjaa, pyydä saada nähdä todiste siitä, että rekisteröintiprosessi on aloitettu. Jos ei kissaa tai koiraa ole rekisteröity, katsotaan se sekarotuiseksi. Edelleen pentutehtailijat osaavat varmasti puhua kuin Runebergit. Pyydä asia mustaa-valkoisella.

– Rotukoiran rekisteröiminen maksaa 40 euroa, rotukissan hieman vähemmän. Rekisteröintimaksu ei ole syy jättää eläintä rekisteröimättä.

– Tarkista, että myyjän puhelinnumero löytyy numerotiedustelusta. Pentutehtailijat käyttävät yleensä prepaid-liittymiä. Tämä toimenpide ei kustanna juuri mitään.

– Kissanpennun tulee olla luovutushetkellä vähintään 12-viikkoinen, koiranpennun vähintään 7-viikkoinen. Sitä nuorempi eläin ei vielä ole valmis maailmalle, vaan sillä voi ilmetä liian varhaisesta vieroituksesta johtuvia käytöshäiriöitä. Vaikka olisi varmasti ihana ottaa pentu kotiin jo mahdollisimman aikaisin, ei se ole todellakaan järkevää.

Rehellisellä myyjällä ei ole salattavaa. Jos yksikin varoitusmerkeistä täyttyy, kannattaa suosiolla hankkia eläin muualta.

”Ovat päässeet ehkä sisälle siksi aikaa, kun pennut löytyneet ulkoa ja omistajan on pakko saada pienet pysymään hengissä. Heti, kun mahdollista, emot on heitetty takaisin ulos, ettei tule enempää kuluja. Puolikuntoisina ja aliravittuina, koska ovat antaneet pennuille kaiken, mitä omasta kropasta ovat saaneet irti tuottaakseen maitoa pienille. Vanhalla emolla selkä notkolla, kun mahassa jatkuvasti pentuja. Olosuhteina pihalla kylmä katos ja ei kuivaa eikä puhdasta paikkaa. Vuosia vanhan luun saa kaluttavaksi se, joka on vahvin ja muut yrittävät elää ja pysyä hengissä muiden tekemillä ulosteilla. 

Nämä koirat olivat kärsineet vuosia ja tämä (lopettaminen) oli suurin palvelus, mitä näille on koskaan tehty. Nyt niillä ei enää ole jano eikä nälkä. Vuosien tuska ja kipu on poissa. Tämä kaikki vain omistajan välinpitämättömyyden ja rahanhimon takia. Mitkään rahasummat ei olisi poistaneet näiden koirien kipuja ja kärsimyksiä.” Eläinsuojeluneuvoja Minna Pellisen päivityksestä lainattu.

Kuva: Suomen Eläinsuojelu

ÄLÄ OSTA HALPAA PENTUA!