OLLAKO YLIPAINOINEN JA ONNELLINEN

Vai normaalipainoinen ja onneton. Niin, sitä kannattaakin pohtia. Peruskysymys varmaan kuuluu, että mistä se hyvinvointi kaiken kaikkiaan koostuu. En todellakaan usko, että kukaan (terve) määrittää omaa hyvinvointiaan vaa’an lukemien kautta, mutta se voi kuulua siihen hyvinvoinnin palapeliin, mistä koko yleinen fiilis ja olotila koostuu.

Minä itse uskon siihen, että psyykkinen puoli on suuressa roolissa sen suhteen, että miten hyvin sä voit kokonaisvaltaisesti. Jos asiat on reilassa sun pään sisällä, sulla on energiaa myös huolehtia itsestäsi muuten. Jaksat ja haluat kiinnittää huomiota siihen miten syöt ja liikut. Olet onnellinen ja hymyilet. Jos taas psyykkinen olotila ei ole tasapainossa, ei varmasti monet muutkaan asiat ole tasapainossa. Niin se vaan taitaa suurimmaksi osaksi mennä.

Mietippä kolme tärkeintä asiaa elämässäsi. Voit listata ne ihan paperille ylös. Kirjaa tämän jälkeen asian perään numeroilla kuinka tärkeänä sitä pidät. Esimerkiksi näin:

Terveys 10

Perhe 10

Työ 7

Tämän jälkeen mietit noita samoja, itsellesi tärkeitä asioita siltä kannalta, että kuinka paljon oikeasti panostat noihin asioihin. Numeroi ne nyt jälleen arvioiden, että kuinka paljon asteikolla 1-10 panostat terveyteesi ja niin edelleen…

Terveys 7

Perhe 10

Työ 10

Jos lukemat on näissä sinulle tärkeissä asioissa samalla tasolla molemmissa kohdissa, teet asioita oikein. Panostat siis juuri niihin asioihin mitkä sinä itse koet itsellesi tärkeäksi. Kuitenkin melko usein on niin, että ihminen arvottaa esimerkiksi juuri oman yleisen terveytensä melko korkealle kun puhutaan elämän tärkeimmistä asioista, mutta kuinka paljon sitten sen terveyden eteen ollaan valmiita tekemään töitä, eli panostamaan siihen itselle tärkeään asiaan? Se ei aina täsmää sen kanssa miten tärkeänä se asia koetaan.

Hyvinvointia minulle tuo nauttia limu näissä maisemissa <3

Kun itselläni oli elämässä henkisesti raskas jakso vuosi sitten, en voinut myöskään fyysisesti hyvin. Jaksoin juuri ja juuri suoriutua päivän pakollisista askareista eli esimerkiksi työvuorosta. Työpäivä imaisi minusta kaiken sen mitä minussa oli annettavana per päivä. Loppupäiväksi sitten sulkeuduin kotiin, koska en jaksanut eikä kiinnostanut. On hullua miettiä sitä mitä koin silloin, eikä varmasti kovin moni ihminen ulkopuolelta katsoen voinut kuvitellakaan mitä koin sisälläni. En oikein jaksanut uskoa sitä itsekään. Vasta näin aikojen päästä pystyn tarkastelemaan tuota ajanjaksoa paremmin.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ihminen ei voi eikä jaksa pitää itsestään huolta, jos psyykkinen puoli ei ole hommassa mukana. Psyykkiseen hyvinvointiin taas vaikuttaa tuhat pientä asiaa, jotka pitäisi ensin saada kuntoon, ensimmäiseksi yöunista liikkeelle lähtien. Säännöllinen elämänrytmi on tässä vahvasti mukana.

Eli jos ihminen on onnellinen hiukan ylipainoisena, mutta onneton normaalipainossa ja sen ylläpitämisessä, niin kumpiko olomuoto ihmisen pitäisi valita? Mielestäni tähän on vain yksi selkeä vastaus.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Kumpiko sinulle on tärkeämpää; fyysinen vai henkinen hyvinvointi?

Blogitekstin kuvituksena minulle tärkeä asia asia, matkustelu ja sen tuomat kokemukset. Kuvat Syksyn Sardinian reissulta <3

EI RIITÄ, ETTÄ SYÖ TERVEELLISESTI

Säästöliekki, mikä ihmeen säästöliekki ja kenelle se voi tulla? Paljon hehkutan täällä blogissa sitä, että muistakaa syödä terveellisesti ja kaikkia tärkeitä ravintoaineita blaa blaa blaa. Joo se on tärkeää, en kiellä sitä. Sen kuitenkin voi tehdä aivan väärin (ylläripylläri, ettei mikään olisi helppoa). Voi syödä tosi tosi terveellisesti tai lähinnä syöden terveellisiä ruoka-aineita, mutta silti elimistö voi olla jumissa. Säästöliekki-ilmiö on tuttu etenkin heillä kenellä on tavoitteena reilumpi painonpudotus.

Usein kuulee miten naiset etenkin tuskailee sen kanssa, että kun ei syö herkkuja eikä mitään muutakaan ylimääräistä. Lisäksi liikutaan aktiivisesti eikä maata sohvalla ja silti ei mitään myönteistä muutosta kropassa tapahdu. Korkeintaan paino hilautuu sata grammaa kerrallaan ylöspäin. Joskus voi kyse olla siitä, että kroppa on mennyt säästöliekille. Usein näin käy kun mennään pitkään vajailla kaloreilla siihen omaan kulutukseen nähden. Elimistö alkaa säästöliekillä ottamaan kaiken mahdollisen säästöön, eli jemmaan sinne kroppaan, että se ”selviää nälänhädästä”.

Elimistön yrityksestä säästää energiaa kertovat rajun laihtumisen oireet: palelu, ummetus, sydämen sykkeen lasku, lihasvoimien puute ja väsymys. Säästöliekki siis tarkoittaa konkreettisesti sitä, että elimistö pyrkii säästämään. Kaikki toiminnot hidastuu, vatsan toiminnasta lähtien ja perusaineenvaihdunta, eli se kuinka paljon kulutat ihan vain olemalla pienenee normaalista. Elimistö toimii vähemmällä kulutuksella. Säästöliekki voi tulla vaikka vasta vuoden jälkeen siitä kun on alkanut syömään tarkemmin. Joskus se voi tulla nopeamminkin.

Elimistön toiminnan kannalta on hirmuisen tärkeää, että syödään riittävästi. Sehän se onkin vaikeaa. Miten syödä riittävästi sillä tavalla, ettei syö liikaa tai liian vähän. Meidän pitäisi oppia syömään sen verran kuin meillä jokaisella on tarve. Pitäisi oppia tunnistamaan se määrä ravintoa, jolloin on hyvä ja energinen olo. Jos haluaa dieetata miinuskaloreilla, on tärkeää säännöllisesti pitää niin sanottuja herkkupäiviä, jolloin antaa itselleen luvan syödä vapaasti sitä mitä tekee mieli. Kroppa hyrisee onnessaan kun se ymmärtää, että sille tarjoillaan aika ajoin vähän isompia kalorimääriä. Tosin, jos olet ollut jo pitkään säästöliekillä, yksi herkuttelupäivä ei vielä tee aineenvaihdunnalle ihmeitä. Se kerää vain kaiken energian itseensä. Jos takana on pidempi dieettijakso, kannattaa kokeilla olla vähän aikaa ilman dieettaamista. Se on varmasti vaikeaa, sillä aivot on ajettu siihen tilaan, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Dieettimoodista on varmasti vaikea päästä irti, mutta se kannattaa. Kunhan saat aineenvaihdunnan taas käyntiin olo paranee kaikinpuolin.

Eli vaikka laihduttaisit sun pitää syödä riittävästi. Liian pitkään, liian pienillä kaloreilla et saa kuin kroppasi jumiin ja energiatasot alas. Se tuskin on kenenkään tavoite.

kuva