Etkö saa syödä dieetillä leipää – Kokeile puuroleipiä!

Kun  ruokamäärät ja osin aineksetkin on rajoitettuja, niin sitä tulee huomattua, että mielikuvitus tulee apuun tuonne keittiöön. Silloin kun olin kisadieetillä, keksin yksi aamu idean, että josko aamupuurosta saisi tehtyä jonkinlaista leipää. Muistan kuinka innoissani heräsin ja aloin kokeilemaan. Normaali määrä puurohiutaleita kulhoon ja joukkoon suolaa sekä aamupuuron kuuluva raejuusto. Sitten vaan aloin laittamaan tämän taikinan sekaan vähän kerrassaan vettä. Lopputulos oli niin lähellä leipää tai rieskaa kuin se nyt suinkin voi dieetillä olla. Olin itse todella tyytyväinen tuotoksiini ja söinkin niitä ilolla useampana aamuna.

Kiireiseen aamuun leipäset eivät sovellu, sillä niiden valmistamiseen paistamisineen menee noin 20 – 25 minuuttia, mutta vapaapäivän herkutteluun tai hitaaseen aamuun iltavuoropäivinä nämä soveltuu paremmin kuin hyvin. Jos haluat kokeilla puuroleipäsiä niin tässäpä ohje!

5 kappaletta puuroleipäsiä syntyy jos sinulla on:

n. 50-60g Kaurahiutaleita

100g-200g Raejuustoa

0,5dl – 1dl Vettä

Suolaa oman maun mukaan

Valmistusohje:

Laita uuni lämpenemään n. 200 asteeseen. Mittaa syvälle lautaselle tai kulhoon aamupuuroosi kuuluva hiutale määrä. Lisää joukkoon raejuusto ja suola ja sekoittele massaa. Lisää joukkoon vettä pienissä määrin ja tilsi huitaleita, että vesi imeytyy niihin. Jos sinulta lipsahtaa hiutaleiden joukkoon liikaa vettä, niin ei hätää, voit valuttaa ylimääräisen pois. Taikinan tulisi olla kosteaa mutta kiinteää.

Kun taikina on mielestäsi valmis lusikoi uunipellille 5 saman kokoista kökkärettä. Taputtele lusikalla kasat pyöreiksi. Mitä ohuempia leipiä teet, sitä rapeampia niistä tulee. Muista siistiä leipien reunat, muuten ne saattavat palaa uunissa. Anna leipästen olla uunissa keski-tai ylätasolla n. 15 minuuttia (kiertoilmauunissa hiukan vähemmän aikaa). Leipästen kypsyyden voi tarkistaa kääntämällä leipää ja jos pohja on vielä kostea ja pehmeä, voi leipä olla uunissa vielä tovin.

Kun leivät ovat valmiit voit viimeistellä leivät hieromalla valkosipulin halkaistua puolikasta leipiin tai nauttia leivät ihan sellaisenaan.  Leivät menee ihan täydellisesti leivän korvikkeena tai jos puuro itsessään alkaa tökkiä. Eikun kokeilemaan! Tulkaa kertomaan tuliko hyviä :)

Viikko dieettiä takana, voiko tämä olla näin helppoa?

Varmaan joku alkuhuuma menossa vielä, sillä en todellakaan olisi uskonut, että ensimmäinen viikko olisi mennyt näin helposti. Suurempia mielitekoja ei ole ollut, paitsi ihan ensimmäisinä päivinä oli kova nälkä mutta sekin nälkä oli sellainen tunne, ei varsinaisesti heikottanut tai mitään sellaista. Eväätkin kulki nätisti mukana joka päivä töissä. Töitten jälkeen jälleen pakastepurkit esiin jääkaapista ja välipalaa syömään. Helppoa kuin heinänteko.

Tai sitten ei. Pitää kuitenkin muistaa, että tässä on vielä reilu kahdeksan viikkoa jäljellä. Eli hiton pitkä aika. Toisaalta tuo aika tuntuu ihan lyhyelle mutta toisaalta, hitsin pitkälle. Tämä toinen viikko on ollut vaikea sen vuoksi, että menkat ovat tuloillaan ja sehän tietää ainakin allekirjoittaneella suden nälkää (eikös sudet ole nälkäisiä?) ja mielessä pyörii vaan valtavat mieliteot oikeastaan kaikkea syötävää kohtaan. Nyt se oikein korostuu, sillä nyt en voi päivän mittaan tyynnyttää mielihalujani satunnaisella napostelulla.

Onneksi minulla on kannustava mies kotona, joka tukee minua tässä projektissa. Mies seuraa sivusta etenkin tätä minun haistelu-oirettani. Kyllä, dieetillä minusta puskee esiin sellainen eri ruokien, etenkin herkkujen ja leivän ja pullan haistelija. Nyt tällä toisella viikolla huomaan hajuaistini selkeästi aktivoituneen ja kaikenlaiset ruoan hajut leijailee herkemmin nenään. Kisadieetillä silloin aikoinaan muistan kulkeneeni kaupassa pullahyllyä eteenpäin ja nostelleeni tyyliin joka toisen paketin nuuskuteltavaksi. :D Tuoreet munkit oli parhaimpia!

Mutta onhan se haistelu nyt parempi kuin repsahdus

Tiedän sen, että siellä on ihmisiä jotka ajattelee, että miksi olla noin ankara itselleen. Miksi pitää olla ehdoton? Olen ehdoton itselleni tällä dieetillä siksi koska ruokavalion siistiminen muilla keinoin ei ole onnistunut. Olen vähän sellainen joko tai- ihminen. Jos päätän, että saan syödä herkkuja silloin tällöin, niin sitten pidän huolen kyllä siitä, että syön niitä myös silloin tällöin ja vähän muulloinkin. Homma ei varsinaisesti lähde käsistä mitenkään vaan ennemminkin herkuttelusta tulee totuttu tapa.

Nyt on vähän erilaiset herkut millä mennään :D

Joten nyt sitten jätettiin kaikki ylimääräinen pois sinne kaupan hyllylle, jotta herkut ei houkuttelisi kotona. (Tää tosin meni pieleen heti kun varattiin virpojille kunnolla herkkuja ja sitten meillä kävi vaan kaksi lasta virpomassa ja nekin osittain pakotettuna, joten ne munat ja patukat on kotona edelleen.)

Vertaistuki paras tuki

Kyllä se silti vaan taitaa olla niin, että ihminen kuka kiehuu sinun kanssa samassa sopassa on se paras tuki ja turva ja ymmärtää fiilikset. Tai sellaisen henkilön kanssa niitä ajatuksia ja tuntemuksia on ainakin helpointa jakaa, kuten mulla nyt on. Ystäväni Vilma aloitti tosiaan samaan aikaan dieetin. Vilma käy samat taistelut, samojen demonien ja ”rajoitusten” kanssa. On mukava kuulla, että ei se muillekaan ole pala kakkua tämä projekti, mutta se helpottuu varmasti päivä ja viikko kerrallaan.

Normaali elämänrytmi, treeniä ja purkkiruokaa

Se mikä minut on iloisesti yllättänyt, on nuo salitreenit mitkä ovat nyt jälleen alkuvuoden ongelmien jälkeen pyörähtäneet varsin mukavasti liikkeelle. Käyn salilla nyt neljä kertaa viikossa. Treenaan jalat pari kertaa viikkoon ja muun kropan sitten kahtena muuna päivänä. Lihakset on kyllä nyt alkuun menneet todella jumiin, etenkin jalat mutta onhan se nyt ihana tunne kun voi taas tehdä ja treenata, eikä heti ole alkanut tuntumaan olo kipeälle kun vähän saa treenirytmistä kiinni. Sitä osaa selkeästi arvostaa tätä kykyä liikkua ja urheilla aina vasta sitten kun se hetkeksi sinulta viedään pois.

Nyt tosiaan nautiskelen vaan treeneistä ja niistä ruoista mitä saan tällä hetkellä syödä. Tänään on tältä viikkoa viimeinen työpäivä tehty ja seuraavan kerran menen töihin vasta maanantaina. Saa tässä välissä kunnolla hengähtää ja ladata akkuja! Jos viitsin, niin jonkin spesiaalin pääsiäisaterian voisin kehitellä viikonlopuksi, dieetin rajoissa toki. Onpa nimittäin puuroleipäsetkin tehneet paluun Nopen kokeilevaan keittiöön. Voisin huomenna vaikka tehdä päivitetyn postauksen noista maankuuluista leivistä, jotka on sallittuja jopa dieetillä!

Joten huomiseen muruset! <3

Kuinka moni muistaa kisadieetin puuroleipäset? :D