Läski heruttelija!

Julkaisin eilen kuvan instagramissa. Kuvan jossa mulla on vain urkkaliivit ja housut jalassa. Maha täpösen paljaana. Paljaana arvostelulle ja kritiikille. Kuvaan ei todellakaan voinut kuvitella laittavansa tägejä #ripped #fitspiration #fit tai muuta tälläistä. Tai mulle tuli itelle sellanen olo, et ei kuva sitä mitenkään tuo esille.

Tää alla oleva kuva ois jostain syystä ollut huomattavasti helpompi julkaista kuin se minkä julkaisin, vaikka tässä on vähemmän vaatetta päällä.  En tiedä minkä takia.

tyytymätön3Kun painoin julkaise nappia tuli heti olo et eiiii miks tein sen. Et ei se ollu millään tavalla julkaisun arvoinen kuva. Tommonen möhömaha pullukka. Niiin! Mun ajatukset itestä, PULLUKKA! Kauheeta. Miks julkaista someen mitään jos se herättää tälläsiä fiiliksiä?

Alla se kuva joka sai mut siis tuntemaan näin.

tyytymätön2Olin jo poistamassa kuvaa kunnes heitin puhelimen pois käsistäni ja aattelin ihan sama. Siinähän on. En oo täydellinen, enkä haluakaan olla. Ja mikä edes ois täydellistä. Se, että sieltä vatsasta pilkottaisi rautainen sikspäkki? Mietin sitten sitäkin. Olisinko valmis elämään sellaista elämää ja noudattamaan sellaista elämäntyyliä, että ne palikat siellä vatsassa olis selkeesti esillä? Niin, ei ne sieltä itsestään piirry esiin ja ei, siihen ei riitä edes vatsalihasten jatkuva hinkkaaminen. Se vaatii sitoutumista siistiin ruokavalioon ja monipuoliseen treeniin. Sanotaankin niin, että vatsalihakset tehdään keittiössä, tämä pitääkin tavallaan paikkansa. Ehkä kuitenkin ennemmin sanoisin niin, että vatsalihakset tehdään salilla, mutta jos ne haluaa näkyviin niin sitten pitää mennä sinne keittiöön ja tehdä oikeat valinnat siellä. Se, että naisella näkyis vatsalihakset selkeästi tarkoittais sitä, että rasvaprosentti olis matala kauttaaltaan kropassa.

Kun ottaa kuvan itsestään ja mitä enemmän sitä katsoo ja tuijottaa, sitä enemmän sille kuvalle sokaistuu. Eka siinä kuvassa voi nähdä jotain mihin on tyytyväinen. Sitten kattelet sitä vähän lisää ja ne asiat mihin oot ollu kuvassa alunperin tyytyväinen onkin haihtuneet siitä kuvasta jonnekin muualle ja loppujen lopuksi et oo tyytyväinen enää ollenkaan. Oot ehkä jopa päinvastoin, tyytymätön. Ajatuksissa kävi myös, että kuva sais jotain negatiivista kommenttia. Yleensä en ajattele, et saako julkaistu kuva kommentteja vai ei, se on ihan sama. Nyt aattelin. En kerjää siellä kenenkään mielipiteitä. Julkaisen kuvan ja se on siinä. Mut mun maha on vissiin mulle epävarmaa aluetta.

Mut oikeesti voin sanoa kuitenkin olevani tyytyväinen itseeni, tai siis ainahan sitä haluaa kehittyä toki, mut en mä ajattele ittestäni oikeesti, että mikä pullukka oon. Toki pehmeetä tässä kropassa on mutta mitä sitten. Se pehmee on semmosta jonka tästä saa pois jos haluaa. Miksi sitten kuvan laittaminen sosiaaliseenmediaan eli esim. tässä tapauksessa instagramiin sai mut kokemaan huonommuutta itteäni kohtaan? Oonks mä läski heruttelija joka koittaa saada hyväksyntää julkaisemillaan kuvilla?  Vaikuttaako muiden ihmisten mielipide minusta siihen miten mä itse koen itseni?

Hetkellisesti sellainen ajatus mielessä kävi, että vaikuttaa. Etenkin jos oisin sen kuvan sieltä ig:stä poistanut sen takia kun en oo niin tikissä kuin jotkut fitnessmallit. Mutta siellä se pojottaa. Koska mitä sitten mitä muut minusta ajattelee. Pääasia, että oon itse tyytyväinen itseeni.

Ni.

Maanantaina kävin pitkästä, pitkästä aikaa juoksemassa. Olin varma ettei kyllä juoksu kulje eikä lennä eikä tee mitään ja semmoselle tukkosellehan se kyllä tuntuikin. Mut juoksin kuin juoksinkin koko matkan. Nopeus ei ollu tällä kertaa valttia mutta ihan jees useamman viikon tauon jälkeen ja ylipäänsä. Edelleen yllätyn joka kerta kun jaksa oikeesti juosta. Tällä viikolla postisetä saattaa tuoda mulle jotain, joka helpottaa talvijuoksemista melkoisesti. Siitä sitten lisää kun paketin saan käsiini!

tyytymätön1 tyytymätön4

Mitä sulle kuuluu?

Juoksijan lihakset

Tiedättekö sen tunteen kun kokeilee itselleen uutta lajia ja huomaa seuraavana päivänä ihan uusien paikkojen olevan rasituksesta kipeänä. Maanantaina kun kävin ensimmäistä (no melkeinpä ikinä) kertaa juoksemassa niin tiistaina huomasin jaloissani jumeja. Pakaran ulkosyrjät oli kireällä ja samoin jo valmiiks jumiset lonkankoukistajat oli hellät. Pohkeissakin saattoi tuntua ihan vähän.

Onnellinen juoksulenkkeilijä!
Onnellinen juoksulenkkeilijä!
Kyllä nyt kelpaakin ulkoilla!
Kyllä nyt kelpaakin ulkoilla!

Rupesinkin miettimään, että mitä lihaksia tuommonen juoksulenkkeily rasittaa ja voiko se kehittää niitä käytettäviä lihaksia? Tottakai hapenottokyky kasvaa ja kehittyy mutta voiko juoksemalla saada esim. isommat reisilihakset? Itsellä pidemmänmatkan juoksijoista on semmonen kovin riutunut mielikuva. Tiedättekö maratoonarit, ne luuta ja nahkaa olevat ihmiset, niillä ei oo kyllä kovin kummoiset lihakset. Kuntoa sitten löytyy senkin edestä. Ei kyllä varmaan ihan hetkeen saa tommosilla alle kympin lenkeillä itelleen samanalaista lookkia mutta enpä tosiaan semmoista haluakaan.

Juoksijan tärkein lihas sanotaan olevan keskivartalon lihakset, mutta mun mielestä ne tärkeimmät lihakset lähtee liikkeelle ehkäpä sieltä jaloista. Sieltä löytyykin nelipäinen reisilihas joka hoitaa juoksun aikana monen monta asiaa. Nelipäisen reisilihaksen vastavaikuttajana toimii kaksipäinen reisilihas joka stabiloi jalan liikerataa ja estää esimerkiksi polven vääntymistä. Juostessa myös pakaralihas työskentelee aktiivisesti, etenkin ylämäkeen juostessa. Jalkojen ja keskivartalon lihasten lisäksi juoksu rasittaa hiukan hauista. Hitaampi juoksu rasittaa enemmän reisilihaksia ja nopea juoksu pohkeita.

Säännöllisen ja pitkäjänteisen lenkkeilyn ansiosta

  • aineenvaihdunta vilkastuu.
  • rasva-aineenvaihdunnassa tapahtuu positiivisia muutoksia.
  • sydän- ja verenkiertoelimistö vahvistuvat.
  • ääreisverenkierto vilkastuu.
  • kestävyyskunto kehittyy.
  • mieli virkistyy.

Juoksu kuormittaa lihasten elastisia komponentteja enemmän kuin kävelylenkkeily ja siksi lihakset toimivat kimmoisammin. Juoksemisen aiheuttaman tärinän vaikutuksesta myös luusto vahvistuu. Tällä on suotuisia vaikutuksia osteoporoosin ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Lähde

yövuoro7Huonon juoksuasennon voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että etureidet väsyvät, siis normaalia rasittumista enemmän. Itsellä ei tätä ongelmaa ole, en ole ainakaan huomannut, vaan ennemminkin ensimmäisenä lähtee väsymään ne penikat. Syy niiden väsymiseen voi kuulema löytyä keskivartalosta. Mutta poikkeus menneeseen verrattuna näillä kahdella viimeisimmällä juoksukerralla on se, että sitä jalan totaalista puutumista ei ole tapahtunut ja jalka ei oo lähtenyt läpsymään, mitä se on aina ennen siis tehnyt kun se sääri puutuu totaalisesti. Ja sillon kun näin tapahtuu niin et voi tehdä muuta kuin pysähtyä ja venytellä sitä säärtä, joka saattaa hetkelliseti auttaa mut melkeinpä kotiapäin pitää sillon kääntyä.

yövuoro4Ja tosiaan, kuten mainitsin tuossa äsken, niin olen nyt käynyt kahdella lenkillä jo. Ensimmäisen kerran jälkeen jäi semmoinen himo päälle, että oli pakko päästä pian kokeilemaan uudelleen, että jaksanko muka juosta toisenkin kerran jonkin lenkin vai oliko se eka lenkki vaan jotain aloittelijantuuria. Ja jaksoinhan minä. Vieläpä kahden yövuoron jälkeisessä pöhnässä. Wautsi! Endorfiineja ei oo  kyllä vielä tullu mutta hyvä mieli muuten itseni ylittämisestä ja aivan järkyttävä hiki! Hiki on itelle niin tärkeä merkki siitä, että kroppa rasittuu ja joutuu töihin ja että se kroppa toimii ylipäänsä.

juoksu2Juoksulenkkeily rasittaa lihaksia siis melko laajasti ja sen kautta sitten myös kalorienpolttaminen on melko tehokasta. On kuulemma olemassa semmoinen noin sääntö, että yksi juostu kilometri kuluttaa juoksijan oman elopainon verran kaloreita. Eli 70kg:lla ihmisellä yhteen juostuun kilometriin kuluu  noin 70kcal. Kaloreiden palamiseen toki vaikuttaa juoksuvauhti ja asento ja aika moni muukin asia, mutta noin suunnilleen juoksulenkin aikana kulutetut kalorit voi laskea itse jos ei ole sykemittaria tekemässä sitä hommaa.

Juoksu siis rasittaa tehokkaasti lihaksia. Etenkin jalkojen ja keskivartalon lihakset työskentelee juostessa aktiivisesti. Voiko juoksulenkeillä kuitenkaan muokata kroppaa ja lihasten muotoja?