Jotenkin ei ole yhtään hyvä olla itseni kanssa

En tiedä johtuuko se lähestyvästä kesästä vai mistä, mutta omat vatsamakkarat ovat alkaneet ahdistamaan. Olen katsellut itsestäni kuvia kisadieetiltä ja kuvia kisadieetin jälkeen. Muistan kun painoin n. 63-64kg ja ajattelin, että se olisi minulle sellainen hyvä paino, jossa minulla olisi henkisesti ja fyysisesti hyvä olla. Kun nousin lavalle bikini fitness kisoissa muutama vuosi sitten, kisa-aamun paino oli 58kg. US-KO-MA-TON-TA! En jotenkin voisi kuvitellakaan nyt, että tästä kropasta riipaistaisiin yli kymmenen kiloa pois ihan tuosta noin vaan, ja siltikin olin tavallaan liian ”iso” siellä kisalavalla. Olisi pitänyt ottaa pois muutama kilo vielä.

Olen viimeksi viime syksynä yrittänyt aloitella kevennysdieettiä, eli sellaista omaksi iloksi tehtävää keventelyä. No, silloin jaksoin sitä viisi viikkoa. Nyt tahtotila on entistä lujempi ja aion onnistua tässä sen kymmenen viikkoa. Tällä kertaa mukana on myös minun työkaveri joka aloitti samaisen proggiksen eilen.

Olen ollut koko vuoden 2017 enemmän tai vähemmän koko ajan kipeänä. Kaikki huipentui siihen, että tauti aktivoitui jälleen tuossa kolme viikkoa sitten nostaen ihan kuumettakin. Kävin yksityisellä tuolloin hakemassa antibioottikuurin, sillä antibiootteja ei oltu kokeiltu vielä missään vaiheessa tähän jatkuvaan vuoristorataan joka mulla oli yskän, tukkoisuuden ja lämpöilyn vuoksi. Minullahan oli kaikki labrat ja muut ihan kunnossa. Mitään infektiota ei periaatteessa löydetty mistään. Kuitenkin se räkä jota niistin alkoi mennä sen näköiseksi, että joku pöpö varmasti poskionteloissa pesi. Vaikka itse olenkin pääsääntöisesti antibioottien turhaa syömistä vastaan, ajattelin, että nyt olen ihan tarpeeksi kauan kuunnellut tätä tautia ja pakko kokeilla jo antibioottien tehoa. Reilu viikon kuuri auttoi nujertamaan taudin ja nyt voin ensimmäistä kertaa tänä vuonna sanoa olevani terve. Olo myös tuntuu terveelle.

Jatkuvan sairastelukierteen myötä on liikkumiset ja syömiset menneet siihen pisteeseen, että ihan ahdistaa. Säännöllisyys on kadonnut molemmista. Salilla olen käynyt säännöllisen harvoin. Ruokailuista olen yrittänyt pitää kiinni mutta selkeästi on mennyt liikaa sitä sun tätä. Lisäksi kroppa kaipaa fyysistä kuormitusta, liikuntaa, kovaa rasitusta. Huomaa ihan miten polvea ja selkää kolottaa kun niitä ei tule rasitettua entiseen malliin, olo tuntuu ihan vanhalle ja raihnaiselle.

Nyt herätys likka!

Joten nyt on korkea aika tehdä ryhtiliike itseni kanssa. Syömiset ja treenit kuntoon, niin sitten yleinen fiiliskin nousee. Kesä tulee ja onhan se mukavampi kulkea hame päällä kun ei ahdista ja purista. 10 viikon ryhtiliike starttasi siis eilen ja viimeinen päivä on 11.6 eli kesäkuussa.  Juuri sopivasti juhannukseksi kuntoon! Se vain passaa!

Sunnuntaina vetelin herkkumättöjä siihen malliin, että suurin osa mitä olin varaillut kotiin, jäi syömättä. Otettiin ihan videolle pätkä siitä, miten olo oli tukala ja olo ällöttävä Texas-hampurilaisaterian jälkeen. Voin sitten dieetillä kun tekee oikein kovasti jotain mieli, katsella sitä videota ja miettiä ettei se olisi sen arvoista.

Joten jälleen kerran, täältä tullaan kesäkunto 2017!

Noora

Hullunkurinen, savolaisen järjenjuoksun omaava sairaanhoitaja eli minä, Noora!

18 vastausta artikkeliin “Jotenkin ei ole yhtään hyvä olla itseni kanssa”

  1. Ymmärrän, että joku voin luulla tämän olevan kaukaa haettua, mutta edelleen muistutan, missä olet töissä – huonon sisäilman ja homeen keskellä. Tukkoisuus, väsymys ja lämpöily voivat liittyä myös siihen. Enkä nyt mitenkään pahalla tarkoita, enkä haluaisi yleistää, mutta jos oireet jatkuu pitkään, niin syy voi johtua myös niistä ja vasta pidemmillä vapailla/lomalla huomaa, että oireet alkaa hävitä. Toovottavasi et sairastu siitä. Et olisi ainoa.

    Kaikki ei tietysti oireita saa, mutta toiset on herkempiä kuin toiset.

    Mukavaa viikkoa sulle ja tsemppiä kesäkunto-projektin kanssa. :)

  2. Sama projekti täällä päällä! Tosin aloitettu jo reilu kk sitten ja tuloksia alkaa vihdoin näkyä omaan silmäänkin! Mulla on 12vk paketti jonla tavotteena muokata kehonkoostumusta, ja tämän jälkeen otan vielä toisen setin millä tähtään rasvanpolttoon.. oma ”deadline” vasta heinäkuun lopulla oleviin isoihin juhliin joten hyvin ehdin vielä ja tavoite kirkkaana mielessä! Kerran viikossa annan itselleni jonkun pienen sokerisen herkun ja yhden päivällisen mitkä on ns. palkintona hyvästä viikosta, totesin toimivan itselleni näin parhaiten :) tsenppiä sinnekkin!

    • Huippua, kuukaudessa pitäis jo tosiaan alkaa näkemään muutoksia ja jos itse jo näkee muutoksen niin sit muut on nähny sen jo ajat sitten :) Kovasti tsemppiä sinne, hyvin se tulee menemään kun on vaan tavoitteet selkeenä mielessä :)

  3. Miten sun crossfittailut menee? Ootko vielä jatkanut lajin parissa? :) Kipeenä olo kyllä pysäyttää ihan kaiken jaksamisen.. Toivotaan terveempää jaksoa kesää kohti ja tsemppiä kesäkuntoiluun! :)

    • No tauolla se crossfittikin on ollut kaiken muun ohessa. Jos tässä sais itsensä sinne salille raahattua kunhan saa taas rytmistä kiinni :) Kiitti tsempeistä :)

  4. Tsemppiä sulle! Mäki aloitin, kun farkut jotka olin ostanut ei menneet päälle 😑, vaikka vielä joku aika sitten sama koko meni kyllä. Mut sitten kiristelyä kehiin.

    • Jep :D on välillä hyvä havahtua et ei nää vaatteet enää istu samalla tavalla päälle :D

  5. Mukana! Voidaanko tehdä tästä tämmönen kimppajuttu niin olo ei olisi kovin yksinäinen ku meinaa lipsua :D

    • Mukana myös! Masentaa oma ulkomuoto, en tunne itseäni yhtään hyväksi tällä hetkellä :( Jos täältä saisi tsemppiä ja pääsisi myös takaisin entiseen kuntoon :)

  6. Voi noi sun sairasteluoireet kuulostaa liiankin tutulle,lisänä korvatulehdukset ja puhjennut astma..kyllä epäilen myös työympäristöä..ja etsin koko ajan muuta työtä.
    Sillon kun treenit jää vähän väliä väliin ei ole oikeen motivaatiota ruoankaan suhteen..
    Toivottavasti pysyt terveenä!

  7. Jee mukana myös! Toivottavasti kirjoittelet, miten sujuu, se antaa motivaatiota itsellekin kesäkunnon hakemiseen! :)

  8. Keskussairaalalla kun olin, niin ihan jatkuvasti sairaana. Meni niin pahaksi, että jouduin lopettamaan. Allergialääkkeillä just ja just sitkutteli

    • Voi että kun mä toivon, ettei tää olis sitä. Omatkin ajatukset on tosin siihen kääntyneet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 20
Tykkää jutusta