IHMISSAASTAA

En tiedä miten voin tätä aihetta blogissani edes käsitellä, tämä aihe on vaan jotain niin järkyttävää. Olen aina ollut sitä mieltä, että eläimiin kohdistuva tuska ja kipu, on aina voittanut ihmisen kokeman tuskan ja kivun. Itken paljon enemmän jos elokuvassa kuolee eläin kuin ihminen. Tai jos luen jotain uutista maailmalta; enemmän mua surettaa ja ahdistaa ne eläimiin kohdistuvat vääryydet. Aina. Eilen käännyin autolla oikealle. Näin tienlaidassa oravan joka oli tulossa tien yli. Meinasin ajaa sen ressukan päältä. Mun mielestä jo se on hirveää, että eläinten matka päättyy auton alle. Metsästyksen minä taas ymmärrän. Tiedän miksi sitä tehdään, ei siis pelkästään ihmisen himosta saada riistaa, vaan myös riistan kannan hoidollisista näkökulmista.

Itse olen muutamassa Facebookin eläinryhmässä ja en ole voinut välttyä näiltä pentutehtailu-julkaisuilta. Milloin niitä pentuja tuodaan Virosta ja milloin tehtailijat on ihan täältä Suomesta. Uusimpana juttuna Pielavedellä ilmi tullut törkeä pentutehdas. Kyseisessä paikassa on tehty viranomaisten valvontakäyntejä jo ennen tätä lopullista väliintuloa. Eli asiat on olleet levällään jo pitkään. Sieltä on pelastettu kymmeniä koiria ja useita koiria on jouduttu lopettamaan, niiden järkyttävän huonon fyysisen kunnon vuoksi.

Nämä eläimet ei ole koskaan saaneet rakkautta osakseen. Ne ei ole saaneet elää osana perhettä, eivätkä ne ole saaneet toteuttaa luontaista vaistoaan. Ne on otettu häikäilemättömästi ihmisen omaan tarpeeseen. Tarpeeseen tehdä rahaa. Se jumala, jota täällä maapallolla niin paljon palvotaan, aiheutti tämänkin vääryyden. Tietysti myös ihmisen julma mieli on osa tätä suurta vyyhtiä.

Tässä uusimmassa tapauksessa eläimiä on pidetty järkyttävissä oloissa ja niille on annettu ruokaa ja vettä juuri sen millä ne säilyvät hengissä seuraavaan päivään, joskus ei sitäkään vertaa. Narttukoirat ovat tehneet pentueita sillä tahdilla kuin keho on suinkin vain pystynyt. Emot eivät ole pystyneet ruokkimaan pentujaan ja niinpä nämä pentukoiratkin ovat syntyneet heikkoina tähän maailmaan. Monet näistä koirista on olleet sairaita.

Mä en ymmärrä, että miten sairas ja vääristynyt pitää ihmisen mielen olla, että pystyy aiheuttamaan elävälle olennolle jotain tällaista tuskaa. Missä vaiheessa se kuppi on mennyt nurin vai onko se ollut kohdallaan koskaan? Mitä tällaisen ihmisen omassa lapsuudessa ja nuoruudessa on tapahtunut, että hän on päätynyt toimimaan tällä tavalla? Syy on ihmisessä, mutta ne pohjimmaiset syyt on jossain paljon syvemmällä ja kauempana osana näitten ihmisten historiaa.

Pentutehtaat pyörivät, sillä ihmiset ostavat pentuja perehtymättä kunnolla asioihin. Nopealla Googlaamisella pääsee jo pitkälle. Maalaisjärki on suuri lisäapu kun koiraa ollaan hankkimassa. On myös olemassa muutama hyvä ohjenuora, joita kannattaa ehdottomasti noudattaa kun ollaan hankkimassa koiranpentua. Ne tulee tässä ja ne on luonut Suomen eläinsuojelu:

– Käy aina eläimen kotona ennen ostopäätöstä. Älä suostu ”matkan varrella” tehtäviin kauppoihin. Usein käy niin, että myyjä onkin juuri silloin menossa kauppaan, töihin tai milloin mihinkin, kun olet menossa katsomaan pentua. Myyjä voi tulla kyllä näyttämään pentua vaikka työpaikallaan tai jollain parkkipaikalla. Älä suostu tähän.

– Tapaa tuleva perheenjäsenesi useamman kerran ennen ostopäätöstä. Pentutehtailija ei useaan tapaamiseen suostu. Ei niin, sillä hankala niitä kulisseja on laittaa kuntoon useammalle tapaamiskerralle.

– Varmista, että eläimen elinympäristö on siisti ja että kaikki talouden eläimet ovat terveen oloisia. Jos ihminen ei huolehdi oman kotinsa siisteydestä, hän varmasti välittää vielä vähemmän koiran oloista.

– Pyydä saada nähdä myyjän henkilöllisyystodistus. Pentutehtailija esiintyy usein usealla nimellä. Voit perustella pyyntösi vaikka, että et halua tukea pentutehtailijaa.

– Kysy eläimelle tehdyistä terveystarkastuksista. Pyydä saada nähdä rokotuskortti ja/tai sairauskertomukset. Pentutehtailijat kyllä varmasti osaavat sujuvasti kertoa mitä eläinlääkärissä on tehty tai kerrottu. Jokaiselta käynniltä eläinlääkäri kirjoittaa yleensä kuitenkin todistuksen joka puoltaa pennun luovuttamista.

– Jos olet ostamassa rotueläintä, pyydä saada nähdä sen rekisterikirja. Jos pennulla ei vielä ole rekisterikirjaa, pyydä saada nähdä todiste siitä, että rekisteröintiprosessi on aloitettu. Jos ei kissaa tai koiraa ole rekisteröity, katsotaan se sekarotuiseksi. Edelleen pentutehtailijat osaavat varmasti puhua kuin Runebergit. Pyydä asia mustaa-valkoisella.

– Rotukoiran rekisteröiminen maksaa 40 euroa, rotukissan hieman vähemmän. Rekisteröintimaksu ei ole syy jättää eläintä rekisteröimättä.

– Tarkista, että myyjän puhelinnumero löytyy numerotiedustelusta. Pentutehtailijat käyttävät yleensä prepaid-liittymiä. Tämä toimenpide ei kustanna juuri mitään.

– Kissanpennun tulee olla luovutushetkellä vähintään 12-viikkoinen, koiranpennun vähintään 7-viikkoinen. Sitä nuorempi eläin ei vielä ole valmis maailmalle, vaan sillä voi ilmetä liian varhaisesta vieroituksesta johtuvia käytöshäiriöitä. Vaikka olisi varmasti ihana ottaa pentu kotiin jo mahdollisimman aikaisin, ei se ole todellakaan järkevää.

Rehellisellä myyjällä ei ole salattavaa. Jos yksikin varoitusmerkeistä täyttyy, kannattaa suosiolla hankkia eläin muualta.

”Ovat päässeet ehkä sisälle siksi aikaa, kun pennut löytyneet ulkoa ja omistajan on pakko saada pienet pysymään hengissä. Heti, kun mahdollista, emot on heitetty takaisin ulos, ettei tule enempää kuluja. Puolikuntoisina ja aliravittuina, koska ovat antaneet pennuille kaiken, mitä omasta kropasta ovat saaneet irti tuottaakseen maitoa pienille. Vanhalla emolla selkä notkolla, kun mahassa jatkuvasti pentuja. Olosuhteina pihalla kylmä katos ja ei kuivaa eikä puhdasta paikkaa. Vuosia vanhan luun saa kaluttavaksi se, joka on vahvin ja muut yrittävät elää ja pysyä hengissä muiden tekemillä ulosteilla. 

Nämä koirat olivat kärsineet vuosia ja tämä (lopettaminen) oli suurin palvelus, mitä näille on koskaan tehty. Nyt niillä ei enää ole jano eikä nälkä. Vuosien tuska ja kipu on poissa. Tämä kaikki vain omistajan välinpitämättömyyden ja rahanhimon takia. Mitkään rahasummat ei olisi poistaneet näiden koirien kipuja ja kärsimyksiä.” Eläinsuojeluneuvoja Minna Pellisen päivityksestä lainattu.

Kuva: Suomen Eläinsuojelu

ÄLÄ OSTA HALPAA PENTUA!

Noora

Hullunkurinen, savolaisen järjenjuoksun omaava sairaanhoitaja eli minä, Noora!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 9
Tykkää jutusta