Ensimmäinen viikko koiranpennun kanssa

Hei taas täältä koiranpentu-kuplasta!

Ensimmäinen, rankka viikko takana. Meidän Luka on aikamoinen kakkapylly ja vinku-Iita. Toisin sanoen maha toimii ja omat ihmiset on vähän liiankin ihania. Jopa niin ihania, ettei meidän 9 viikkoinen snaapeli pysty olemaan ilman omia ihmisiä ollenkaan. Yritettiin totuttaa Luka nukkumaan yönsä kodinhoitohuoneessa, ihan saman kaavan mukaan kuin Lakukin. No, homma ei mennyt ihan niin helposti kuin edellisen kanssa. Lukaa vaivaa läheisriippuvaisuus ja yksin ei ole kiva olla. Yritettiin illalla aina kuunnella itkemistä joku tovi, mutta se meni niin yli, et kerran tuli jopa oksennus ja massu menee aina sekaisin. No, ensimmäiset yöt me nukuttiin sitten miehen kanssa vuoron perään patjalla kodinhoitohuoneen koiraportin edessä, että Luka ymmärtää meidän olevan lähellä vaikka portti onkin välissä. Se rauhoitti kyllä, mutta sitten pissahätä huudatti seuraavaksi.

Koiranpennun tuoksuinen arki

Ollaankin siis heräilty tämä viikko öisin kahden tunnin välein, koska Luka ei oikein tykkää tehdä paperille vaan tekisi mieluummin ulos (tai lattialle tai matolle). Onneksi pissa tulee heti kun pojan laskee maahan ulkona, et siihen ei mene yöllä aikaa, että pissaa pitäisi herutella. Onneksi Luka on alkanut oppimaan senkin, että pissan voi tehdä myös siihen paperille, ei joka vinkaisusta sitä siis olla ulos kiikuttamassa todellakaan. Pojan rytmi on se, että viiden jälkeen pitäisi jo nousta ylös leikkimään ja syömään, silloin ollaan nukuttu tarpeeksi sen mielestä. Nukkumaan se menee 22-23 aikaan.  Aamuherääminen on ihan ok, silloin kun me ihmiset mennään aamuvuoroon mutta näin vapaapäivänä se on vähän tympeetä. No kuten tänäänkin, me noustiin Lukan kanssa puoli kuuden aikaan syömään, sit käytiin kakalla ja tultiin takaisin sisälle. Onneksi tuo rauhoittuu sitten joskus vielä nukkumaan hetkeksi, mutta vain hetkeksi :D

Tuohon nukkumisratkaisuun vielä palatakseni. Jouduttiin sitten sen yöllisen itkuhuutamisen ja patjalla nukkumisen vuoksi tekemään sellainen ratkaisu, että ostettiin pentuaitaus makuuhuoneeseen, johon laitettiin pissa-alustat ja peti. Itku on vähentynyt mutta muuten yöllinen, säännöllinen parin tunnin välein tapahtuva heräily on ja pysyy. Tosin, se kuuluu asiaan, että siitä nyt ei ihan vielä olla pääsemässäkään eroon. Ollaan kuitenkin saatu molemmat, sekä minä että mieheni nukkua sängyssä! Luksusta.

Miten olla yksin?

Joku teistä lukijoista kyseli sitä, että miten ollaan ratkaistu tuo pennun yksinoleminen työpäivien ajaksi näin alkuvaiheessa. Noh, miehellä on sen verran liukuvat työajat ja ajoittain hän voi tehdä työnsä jopa kotoa käsin, että voi olla pennun kanssa alkuun kotona. Tehtiin siis samalla tavalla kuin Lakun kanssa, että mies oli pari ekaa päivää kotona. Luka yritti viettää kodinhoitohuoneessa tuolloin aikaa, että tottuisi mutta eihän se ihan täysin tottunut. Keskiviikkona mulla oli vapaapäivä ja minä sitten touhusin ja olin koiran kanssa silloin kotona.

Mä olin torstain ja perjantain Helsingissä koulutuksessa ja mies joutui selviytymään pentuarjesta yksin tuon aikaa. Hänen kokemuksella en voi ymmärtää miten kukaan selviää koiranpennun kanssa yksin tätä pahinta alkuvaihetta. Tää osaa olla todella raskasta. Torstaina mies oli töissä ihan työpaikallaan 3,5 tuntia. Tänä aikana Luka oli panikoinut kodinhoitohuoneessa taas itsensä varmaan ihan paniikkikohtauksen partaalle. Maha oli toiminut, ja tietty se oli ripulia. Poika oli tassutellut siinä ja sitten varmaan hädissään yrittänyt kiipeillä seiniä pitkin pois, ainakin mitä kakkatassunjäljistä pystyi päättelemään. Mies oli alkanut siivoamaan kodinhoitohuonetta ja laittoi Lukan siksi aikaa makuuhuoneeseen pentuaitaukseen. Meni hetki ja siellä oli tapahtunut samanlainen räjähtäminen. Nice!

Herkkis

Meidän koira on todella herkkä, ehkä hiukan arkakin joissain asioissa. Se ollaan nyt tässä viikon aikana opittu Lukasta. Poika on ihan eri maata kuin isoveljensä Laku (eihän nää oikeasti ole veljiä mut meille ne on veljeksii <3). Ollaan tosi tarkasti opeteltu uusia asioita ja kohdattu ihmisiä, ettei vaan mitään pelkotiloja pääse syntymään. Kaikki uusi pelottaa alkuun ihan hirveästi. Ulkona viihdytään just sen verran, että ollaan tarpeet tehty. Sit juostaan suorinta tietä kotiin. Ei auta vaikka kuinka minä jäisin kutsumaan Lukaa takaisin. Ei auta vaikka lähden kävelemään toiseen suuntaan tai, että menen piiloon. Poika kipittää kotiterassille odottamaan taakseen vilkaisematta.

Eikä tää ole mikään herkkurohmu. Jotkut namit menee mutta ihan vaan muutama riittää :D Ruoalla tätä ei motivoida kyllä yhtään! Ainakaan vielä.

Ensimmäinen viikko on siis ollut kaiken kaikkiaan raskas mutta antoisa. Luka on kuitenkin jännityksestä huolimatta rohkaistunut koko ajan enemmän ja enemmän. Se on iloinen hännän heiluttaja, hyvin leikkisä meidän kanssa ja se on kiintynyt sen omiin ihmisiin. Ihmisvanhemmat on ihan univeloissa mutta tämä ajanjakso tätä elämää menee nopeasti ohi. Nyt tää kaikki ei tullut yhtään niin suurena järkytyksenä kuin ensimmäisen koiravauvan kanssa.

Ps. Poika oli hiljaa koiraportin takana kodinhoitohuoneessa koko tän blogipostauksen kirjoittamisen ajan. Eli kyllä se siellä välillä viihtyy ja nukkuu.

Jos teillä on vinkkejä koiranpennun eroahdistukseen tai kysyttävää viskatkaa kommentilla! :)

 

Lue myös nämä:

Mä olen tosi huolestunut – Älä luota kehonkoostumusmittauksiin sokeasti – Työhaastattelu

Noora

Hullunkurinen, savolaisen järjenjuoksun omaava sairaanhoitaja eli minä, Noora!

18 vastausta artikkeliin “Ensimmäinen viikko koiranpennun kanssa”

  1. Tuota yksinoloa pitäisi harjoitella huomattavasti pienemmissä paloissa ja todella kevyesti aloittaen. Tuire Kaimion pentuoppaassa on rautalankamalli. Ensin ei siis kadota näkyvistä vaan laitetaan pentu portin taa / aitaukseen väsyneenä nukkumaan, itse ollaan näkyvissä koko ajan, ja siitä sitten vaikeutetaan pieni askel kerrallaan. Suosittelen tekemään tuon kunnolla ja koiralähtöisesti tästä eteenpäin, jotta vältytte isommilta ongelmilta.

    • Silleenhän me se aloitettiinkin yön osalta. Ensimmäinen yö nukuttiin suosiolla portin edessä. Sitten seuraavana yönä tehtiin itsellemme sänky olohuoneeseen josta oli näköyhteys portin takaa meihin.

      Koiralähtöisesti tässä tätä ollaan yritetty tehdäkin. :)

  2. Moikka! Onko teillä jonkinlaista vaatetta Lukalle? Tuli vaan mieleen, että viileä/märkä sää saattaa olla pennulle epämiellyttävää, joku takki saattaisi helpottaa ulkoilua. Me väsättiin muutama vuosi sitten ihan vaan vanhasta piposta ”paita” pennulle ja heti oli ulkona kivempaa. Tsemppiä pentuarkeen!

  3. Meillä kans elellään pentuarkea 14vk kultsikan kanssa😊 teihin verrattuna meidän arki on ollut luksusta, alusta asti meni nätisti kodinhoitohuoneeeen portin taa nukkumaan. Ikinä ei vingu ja aamulla häntä heiluu kun noustaan ylös. Välillä saa kamalia riehumiskohtauksia, puree ja järsii jokapaikan eikä kieltoja usko. Silloin on viety taas portin taa rauhoittumaan ja nopsaa rauhoittuukin. Nyt opetellaan sisäsiistiksi vielä, puolet tarpeista tulee sisälle ja usein ohi sanomalehden…

    Ei nyt ollut apua teille tästä, tuli vain jaariteltua koira arkea😂 ihana hauva ja mukavaa pentu arkea teille!

    • no ihanaa, että menee hyvin! ei ollenkaan haittaa tällaiset kommentit, koska hyvin tiedän, että pentuja on niiin erilaisia :)

      Toivotaan, että meilläkin pikkuhiljaa rauhoituttaisiin kodariin :)

  4. Kommentoinpa minäkin. Toki jokainen toimii miten parhaakseen näkee, mutta ajatuksiani asiasta.
    En ole koirakouluttaja, mutta olen ikäni elänyt koirien kanssa. Mulla on entinen eroahdistuskoira, joka hermoili aikoinaan yksinjäämistä tosi kovasti ja oireili monin eri tavoin. Neuvoni olisi, että en rajaisi tällaiselta koiralta kotia mitenkään vaan koira saisi vapaasti kulkea asunnossa (toki huomioidaan turvallisuus pentuaikana erityisesti). Yksinjäämistä ennen toistuisi aina samat rutiinit; kerrotaan että lähden kauppaan/töihin ja herkkupala ennen lähtöä.
    Voi tuntua vaikealta, mutta tilanne helpottuu varmasti ajan kanssa.
    Hankimme myös kaverin vasta siinä vaiheessa, kun eroahdistus oli saatu kytkettyä pois. Nyt koiruudet ovat 15v ja 11v. Rakkaimpani.
    Paljon rakkautta ja läheisyyttä lukalle ❤

    • Meidän on pakko rajata tai todennäköisesti kodin lattiat olisi työpäivän jälkeen pilalla, mutta kiitos viestistäsi :)

  5. Heippa ja onnea uudesta vauvasta! <3 Meillä myöskin pentu, nyt jo 4kk. Alkuun koitettiin laittaa isoon häkkiin kun lähdettiin itse kotoa, mutta huuto oli ihan kauheaa. Pari päivää tätä kokeiltiin ja sitten luovutettiin ja annettiin olla vapaana asunnossa. Tähän loppui huuto ja hyvin on mennyt! Koirat on hyvin erilaisia, mikä toimii yhdellä ei toimikkaan toisella. :) Meillä on parin ekan päivän jälkeen ollut yksin kotona 6 tuntia (mies käy kerran ulkoiluttamassa, niin että yksin oloa tulee 3 ja 3 tuntia). Arkuuteen ei oikein vinkkejä ole, meidän pentu on vähän turhan hurjapää, kaikkialle pitäisi päästä ja kaikkia tervehtiä :D

    Kiva lukea uudesta pennusta! Tsemppiä valvomisen kanssa, kyllä se pian helpottaa! Muista, että kaikilla on omat mielipiteensä kuinka koira kuuluu kouluttaa, mutta ei se koira pilalle mene vaikka kaikki ei menekkään ihan niinkuin kirjoissa neuvotaan ;)

    • Kiitos <3 Onnea teidänki, jo 4kk pennusta! :)

      Me ollaan havaittu, että kodinhoitohuoneessa huuto loppuu kyllä aika pian, eli alkuun se huutaa kun lähdetään, mutta osaa sitten rauhoittua kyllä. Eikä kodari tunnu olevan mikään kammotuspaikka koska se menee sinne itse ajoittain vapaaehtoisesti nukkumaan kyllä :)

      Meillä ei toimisi tuo vapaana pitäminen sillä laminaattilattiat ei kestäisi joka paikkaan pissaamista, Luka kun ei oikein osaa tunnistaa niitä sallittuja pissa-alustoja. :D

      Tällä kertaa kyllä ei ainakaan vielä ole valvominen koetellut :) Hyvin tää muuten on kyllä mennyt :) Kiitos!

  6. Tuo koiran kodinhoitohuoneessa nukuttaminen yöllä ja sinne jättäminen kun on pois kotoa voi olla ongelma jo itsessään, tosin koirankouluttajia ja kasvattajia on moneen lähtöön: Osa puhuu tämän puolesta ja osa vastaan. Itse olen sitä mieltä että kaikkien koirien paikka on oman laumansa kanssa (omistajat) ja koiran sänky olisi hyvä olla makuuhuoneessa. Pentua on helppo rauhoittaa koko yön nukkuvaksi kun koiranpeti on alussa ihan sängyn vieressä, niin että koira tuntee olevansa lähellä ja esim. voi ojentaa kätensä pesään. Se luo turvallisuuden tunnetta, ja koiralle muutenkin on tärkeää se oman lauman kanssa vietetty aika. Eristäminen muihin tiloihin, eroon laumasta ei mun mielestä ole hyvä idea laisinkaan, eikä etenkään eroahdistuksesta kärsivällä herkällä koiralla. Se kun tarvitsee leimautumista ja luottoa enemmän kuin reippaampi koira.

    Koiran alueen rajaamisen siksi aikaa kun on poissa kotoa ymmärrän kyllä, koko asuntoa ei ole pakko antaa vaellettavaksi. Mutta koiralla olisi hyvä olla toinen pesä kodinhoitohuoneessa, kivoja leluja, ja esim. radio hiljaisella päällä, siitä se saa seuraa. Jotain superherkkua voi myös laittaa aktivointilelujen sisälle tai vaikka tyhjiin vessapaperipahveihin käärittynä niin voi niitä nuuskia yksin ollessaan ja tehdä löytöjä, tosin ihan pentua ja jännittäjää ei herkut välttämättä motivoi, mutta myöhemmin niistä on hyötyä.

    Kannattaa myös laittaa koiran pesiin esim. käytetty likainen t-paita tai tyynyliina, niin että saa teidän hajua aina mukaansa. Se luo turvallisuuden tunnetta.

    • Niin, onhan se eroahdistelevalle iso juttu jäädä yksin mutta työpäivien ajaksi se on vaan pakko jättää. Nukkuminen on nyt siis jo ratkaistu ja ollaan kaikki makkarissa. Siis ainut syy miksi sitä olemista pitää rajata on se, että Luka ei todellakaan tunnista sitä, että minne tarpeet saa tehdä ja minne ei. Ja tosiaan ymmärsin myös itse, että tällä koiralla se yksin nukkuminen kodarissa, ainakaan näin alkuun ei toimi.

      Työpäivien aikana se joutuu eroon joka tapauksessa meistä ja koen, että sen on parempi olla rajoitetulla alueella kuin vaeltaa päämäärättömänä meidän kämpässä. Kodarissa sillä on oma peti ja leluja yms kyllä, että ei sielläkään pelkkä lattia ole odottamassa :D

      Ja tosiaan poika menee aina vapaaehtoisestikin tuonne kodariin nukkumaan päivällä ja esim. silloin kun imuroidaan. :)

      Kiitti Eve vinkeistä! :)

  7. Yksi neuvo joka auttoi molempien koirieni kohdalla :) tosin sanoit ettei pikkuinen ole vielä niin ruuan perään mutta kannattaa kokeilla :) meillä koirat sai aina jonkun herkun kun jäivät yksin. Kovinta huutoa ovat nakilla tai lihapullilla täytetyt kongit. Ja kun täytetyn kongin laittaa vielä yöksi pakastimeen niin siitä riittää iloa pidemmäksi aikaa ja kylmä rauhoittaa sitten tulevaisuudessa kutiavia ikeniä :) ja tämä vain ja ainoastaan silloin kun koira jaa yksin eli koira yhdistää tällaisen spesiaaliherkun yksinoloon eli yksinolo on herkkua :D sitten ollaan yhdistetty vielä siihen sana ”odota” ja lähdetään.

    Tämä on toiminut meillä jo kahden kanssa joista toinen oli kämpän tuhoaja ja toinen huuti kun hinaaja kun jäi yksin :)

    Tsemppiä, hyvin te pärjäätte <3

    • Toi alkaa kyllä pikkuhiljaa tajuamaan herkkujen päälle, että hyvinkin pian varmaan voidaan alkaa motivoimaan ja kannustamaan sitä namein yksinollessa :) Eli pitää ottaa sit käyttöön kunhan homma alkaa wörkkii :) Kiitos Suski!

  8. Meillä adhd-beagle oli isossa suihkutilassa yöt varmaan ensimmäiset puol vuotta. Kun pentu tuli, niin ensimmäisen viikon huuti yöt läpeensä vähitellen rauhoittuen. Kun pentu tajusi että yöt ja työpäivät ollaan siellä niin illalla nukkumisaikaan meni jo iteksiään omaan petiin nukkumaan. Aina annettiin herkku sinne. Toimi niin pitkään kunnes oppi avaamaan ovet. Nyt nukkuu sängyssä vieressä. Ylivilkas jämpti ollu pennusta lähtien häkissä yöt. Jokainen taaplaa tyylillään, ei varmasti ole yhtä oikeaa ratkaisua vaan kokeilemalla todennäkösesti löydätte hyvän systeemin. Aikaahan se vie niin pirusti.

    • Meillä nukuttiin yhdellä pissatuksella viime yö puolseiskaan kunnes piti mennä kakalle :D OMG mikä fiilis kun saanut nukkua! :)

      Eiköhän me selviydytä tästä kaikki elossa :)

  9. Ihanaa seurata teidän pentuarkea! Oma pentu lähentelee jo vuoden ikää, mutta hyvässä muistissa on kyllä kaikki yksinolon opettelut ja pissaralli.
    Meillä asiaa helpotti se, että olen itse opiskelija, joten pystyin järjestelemään omat menoni helposti niin ettei koiran tarvinnut heti jäädä työpäivän mittaiseksi ajaksi yksin kotiin. Yksinolon harjoittelu aloitettiin meillä ihan sekunneista. Ensin oltiin näkösällä, sitten eri huoneessa, availtiin ja suljettiin ovia. Lopulta lähdettiin ovesta viemään roskia, istuttiin rappukäytävässä, käytiin lähikaupassa, hoidettiin muita asioita ja lopulta oltiinkin päästy jo useampiin tunteihin. Välillä kotoa poistuttiin ilman ulkovaatteita, välillä niitä puettiin huvikseen sisällä eikä lähdettykään mihinkää, ettei koira yhdistä takin pukemista yksin jäämiseen. Kotiin tullessa rauhallinen moikkaus, eikä tehty paluusta sen isompaa diiliä. TIla oli myös rajattu yhteen huoneeseen.
    Meillä on toiminut myös yllä mainittu spessuherkku. Ollaan käytetty palloa, josta putoaa nameja helposti vieritettäessä. Koira ei mene siitä ylikierroksille, mutta ei myöskään jää oven taakse istumaan lähdettyämme. Mutta varmasti vaikutusta on myös sillä, millainen koiran luonne on. Tsemppiä treeneihin ja toivottavasti jaksat päivitellä pentuarkea jatkossakin blogin puolelle :)

  10. Meillä reilu vuotias poika cockeri ja meille kolmas koira,tosin aiemmat jo poisnukkuneet. Rotu selvästi osaa olla oman väen perään :D meillä alkuun oli paperit mut sit koin ne turhaks ku mekin rajattiin makkarin eka tila koska niin ne jotkut sanoo et koira ei sänkynsä viereen tarpeitaan tee ja pätee kyllä kohan koira vähän kasvaa :D ei ihan alkuun se onnannu mutta alkoi kyllä sit inisee yölläkin isompaa hätäänsä nopeesti.. sit kun alkoi yöt onnistua ilman pissoja 4-5kk iässä niin pikkuhiljaa suurennettiin tilaa ja sit laitettiin makkarin oven eteen samanlainen tila hälle ja ovi auki ja nyt nukkuu ilman inisemistä keittiössä,tila ollaan yöksi rajattu ja yksin ollessa koska tää on vähän sellainen jekkujen keksijä vaikka ihmeen hyvin menee yksinolot kohan on luita mitä jyrytö (ei ihan heti hiffannu mitä niillä tehdään heh). Jotenka ainakin meillä pitkäjänteisyys ja saman kaavan toisto auttoi lopulta. Minäkin olin varma et tuo ei koskaan opi öitään nukkuu omalla paikalla. Sillekin teki sit hyvää et rauhoitettiin tila missä osaa ottaa iisisti. Muutenhan tää saa olla vapaana talossa kun kotona ollaan. Ja aidatulla takapihalla saa kaivella isoja kuoppia :D tsemppiä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 27
Tykkää jutusta