Vuorotyö – uhka vai mahdollisuus?

Mahdollisuus sanoisin jos mentäisiin ajassa taakse päin vaikka neljä vuotta. Uhka sanoisin jos juuri nyt kysyttäisiin.

Olen tehnyt koko elämäni vuorotyötä. Jo ennen kuin aloin tekemään töitä hoitoalalla, työskentelin ABC liikenneasemalla kolmivuorotyössä, se oli siis aina auki 24/7 365.  (Woop Woop Pitkälahti ABC Kuopiossa). Tämän jälkeen siirryin kunnolla kaupan alalle ja sielläpä sit kans oltiin vuorotyössä, ainut muutos oli ettei yövuoroja tarvinnut tehdä, mutta viikonloput kaupoissakin paahdetaan töitä. Sittenpä siitä hoitoalalle. Reilu vuosi sitten tein vielä yövuoroja. Kun muutin Jyväskylään työnkuva muuttui sen verran, ettei yövuorot olleet enää pakollisia. Ai että mä huokaisin helpotuksesta. Yövuoro krapula on jotain aivan kauheeta ja oli vaan niin huippua, että pääsin irtaantumaan yövuoroista.

Vuorotyö aiheuttaa ihan fyysisiä oireita

Itse oireilen yövuorojen välissä tosi rajusti. Olen jopa joutunut käymään oksentamassa, kun yritän laittaa yövuoron päätteeksi unille. Sitten kauheat määrät lisälyöntejä, se sumuinen ja väsynyt olo ja aikaansaamattomuus. Siitä kun sitten joskus viikon päästä toivut niin kohta oli jo uusien yövuorojen aika. Jos yövuoroja sattui vielä kolme-neljä putkeen, niin mä makasin vaan kotona nuo päivät. Ensin nukuin niin myöhään kuin suinkin vaan pystyin ja sitten siirryin makaamaan koomassa sohvalle. Kyllä sitä töissä sitten virkistyi, mutta mitään muuta järjellistä en yövuorojen välissä saanut aikaiseksi. Elämä meni hukkaan täysin noilta päiviltä.

Nyt kun olen saanut tehdä töitä kahdessa vuorossa ja painottaen vielä aamuvuoroja huomaan oman jaksamisen kasvaneen. Lisäksi teen tuplavuoroja, jotka jaksan hyvin ja niillä saan sitten lisää vapaita. Toki, jos en saa riittävästi unta yöaikaan olen väsynyt töitten jälkeen, mutta tämä nyt johtuu ihan univelasta, ei vuorotyöstä. Tällä hetkellä testaan tätä päivätyötä vuoden loppuun. Näin vajaan viikon kokemuksella voin jo sanoa, että toimii! Se, että ensinnäkin menen nyt kahdeksaan töihin, se on NIIIIN eri kuin jos menee seiskaan. Mulla on jo heti herätessä eri olo. Paljon virkeämpi ja selkeämpi. Työpäivän jälkeen en ole kuitti vaan jaksan touhuta. Väsymys tulee sitten luonnollisesti illasta, kuten pitääkin.

Muut hyödyt päivätyössä

Ja sitten se muu elämä työn ohessa. Normaalisti vuorotyöläisenä sun pitää miettiä työvuorojen mukaan treenit ja kavereiden tapaamiset, tai saati se, että millon voit viettää aikaa sun miehen kanssa. Tälleen päivätyössä sun ei tartte kattoa työvuorolistaa ja miettiä, että missä välissä jaksat tai ehdit salille treenaamaan. Sä tiedät, että joka päivä pääset kotiin viimeistään klo 16. Sulla on siis mahdollisuus käydä joka päivä salilla tai ainakin voit vapaasti valita ne treenipäivät. On ihana perjantaina todeta miehen kanssa yhteen ääneen, että jee viikonloppu alkoi, voidaan tehdä asioita yhdessä.

Ymmärrän sen, että joka työpisteessä ei vaan voi tehdä pelkästään päivätyötä ja ymmärrän sen, että kaikille vuorotyö ei käy raskaaksi. Jotkut tekee vuosia pelkästään yötöitä  ja se sopii heille (mutta näkyy naamasta sori vaan :D).  Ehdottomasti suosittelen kuitenkin kokeilemaan välillä muutakin kuin sitä omaa työtä ja työpistettä, jos suinkin vaan on mahdollista. Useimmat työpaikat auttaa ja tukee työkiertoon lähtemistä.

Mä olen joutunut nyt tosissani punnitsemaan sitä, että teenkö työtä jota rakastan vai ajattelenko omaa jaksamista? Olen plussannut ja miinustanut mielessäni miettien vuorotyötä ja arkityötä tai edes työtä jossa ei tarvitse tehdä öitä. Tällä hetkellä vaakakuppi kallistuu vahvasti sinne oman jaksamisen puolelle. Se on mulle tärkeintä. Teen joka tapauksessa työtä josta nautin. En ehkä saa niin suuria kicksejä kuin mitä akuuttihoitotyöstä, mutta jaksan itse paremmin tällä tavoin ja kun jaksan itse paremmin, jaksan taas tehdä työni paremmin. Positiivinen oravanpyörä. :)

Mites dieetti?

Oon nyt mennyt viikon tolla viis kiloa veks dieetillä. Olo on tosi hyvä.  Nälkä kyllä muistuttelee ruoka-aikaan kovastikin välillä mahan pohjalla, mutta niin sen pitääkin. Tää on sen verta lyhyt dieetti, että jos haluaa nähdä jotain tuloksia, niin sitä nälkää pitää sietää. Tänään kävin yleisurheilutreeneissä ja ne kicksit mitä sieltä saan on jotain niin uskomatonta. Joka kerta on vaan fiilis, että ei vitsi, niiiiin mun paikka ja niiin mun harrastus.

Treenin jälkeen ruokaorgasmi :D

Dieetin pieniä ärsytyksiä; kun sulla on kiljuva nälkä ja yks porkkana on ruskee etkä voi syödä sitä!!

Mut sit tänään olin ihan nälissäni jo treenin jälkeen ja kotiin ku pääsin niin äkkiä ruoka tulille, ei ollu nääs valmiina! MOKA mut onneks en sortunut mihinkään ja sain kohtuullisessa ajassa ruoan eteeni. Nyt jo hymyilyttää :)

Mut hei, mitä mieltä te olette vuorotyöstä? Jaksatteko treenata ja miten saatte treenit ja ruokailut sopimaan vuorotyön kanssa yhteen?

Päiväunet, vuorotyöläisen onni <3

*Sisältää mainoslinkkejä

Mä olen aina ollut ihan mahdoton nukkuja. Rakastan nukkumista suoraan sanottuna. Päiväunet on erityisen ihania, pitkään nukutut aamut on ihania. Rakastan myös sängyssä köllöttelyä ja lämpimän peiton alla makoilua. Vuorotyössä aika usein huomaa, että univelkaa alkaa ajoittain kertyä huomaamatta. Työvuorot menevät miten sattuu (vaikka itse ne suunnittelen) ja usein työvuorolistoissa on esimerkiksi ilta-aamu yhdistelmiä. Kun tällainen yhdistelmä osuu kohdalle, niin sen tietää ettei iltavuoron jälkeen tule nukuttua juuri ollenkaan. Kroppa menee ihme jännitystilaan ja sitä vaan alkaa alitajuisesti miettimään, että miten ei ehdi nukkua juuri ollenkaan ja tekisi mieli vaan katsella kelloa ja stressi kasvaa, koska pelkää kuitenkin nukahtavansa siten, että aamulla nukkuu pommiin.

Maanantaina minulla oli jälleen tuplavuoro, suunnittelematon tosin, eli jäin hyvää hyvyyttäni tekemään iltavuoron aamuvuoron päälle. Hetken päästä kun olin suostunut tähän työvuoro muutokseen tajusin, että minullahan on aamuvuoro seuraavana päivänä. :D Eli tässä tapauksessa ei riittänyt pelkästään se, että tuli huomaamatta ilta-aamu vaan tuli tuplavuoro-aamu. Voi elämä. Olin pitkänvuoron jälkeisenä aamuna niin poikki. Sain itseni sängystä sillä voimalla ylös, että pääsisin töitten jälkeen nukkumaan päiväunet. Ja niin muuten sitten nukuinkin. Työvuoro meni ihmeen virkeästi mutta heti kotiin päästyäni, eli kun pääsin rauhoittumaan, väsymys alkoi painaa silmissä.

Pitää olla kyky nukkua

No mitäpä sitten muutakaan kuin pitkälleen sänkyyn. Eikä aikaakaan kun tuhisin jo sikeästi. Tuota tuhinaa kesti kaksi ja puolituntia kaikkinensa :D Heräsin kerran tuona aikana herätyskellon soittoon, mutta siinä vaiheessa vasta väsynyt olinkin. Olo oli aivan kuin jyrän alle jääneellä. Tuntui, että väsymys painoi mua fyysisesti niin paljon, että hengittäminenkin oli raskasta. Tuolloin käänsin vain kylkeä.

Onneksi itsellä on kyky nukkua myös päivällä. Tiedän, että kaikki ei tähän pysty vaikka haluaisivat. Olemme luoneet meidän makuuhuoneesta nukkumakelpoisen mihin kellon aikaan vaan. Pimennysverhot ovat ehdottomat vuorotyöläiselle. Lisäksi sängyn pitää olla hyvä ja kutsuva. Tilattiin lisäksi ihania uusia pussilakanoita Netraudasta mun miehen kanssa. Toiset hiukan värikkäämmät ja toiset hillitymmät. Kangas on ihanan laadukasta.

Kuvailin näitä ostoksia yksi päivä ja kun menin sänkyyn, niin nukahdin sinne :D Heräsin kamera vierestäni. Eli toimii :D

Mikään ei ole parempaa kuin päästä nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Se tuoksu ja kankaan tunne. Ne unet ovat makoisat <3 Jos sinäkin haluat katsella itsellesi esimerkiksi uuden pussilakanasetin, niin täällä on mm. Finlaysonin tuotteet tarjouksessa!

 

Minkälainen nukkuja sinä olet? Saatko helposti unen esimerkiksi päivällä? Kuinka monta tuntia unta yössä tarvitset, että heräät virkeänä aamulla?