YKSI TYÖVUORO VUODEOSASTOLLA

Työpäivät alkaa vuodeosastolla yleensä kello 7 aamulla. Yövuoro antaa nopean raportin potilaista yön osalta aamuvuoron hoitajille. Jos potilaat ei ole tuttuja entuudestaan, aamuvuoron hoitaja lukee perusteellisen raportin yövuoron raportin jälkeen koneelta. Raportilla tarkistetaan omien potilaiden, joita on yleensä kahdesta kuuteen, perussairaudet, syy miksi potilas on nyt sairaalahoidossa, allergiat, mahdolliset hoidonrajaukset, lääkitys, voimassa olevat lääkärien määräykset ja itse usein katson myös viimeisimmät verikoetulokset. Voinnin arvion vuoksi katson myös viimeisimmät vitaaliarvot eli verenpaineen, lämmön ja pulssin. Kaiken tämän kirjaan ylös, että sitten tarpeen tullen voin tarkistaa oleelliset asiat taskussani kulkevasta raporttilapusta.

 

Kun olen lukenut raportin kaikista potilaistani, menen lääkehuoneeseen tarkistamaan potilaalle jaetut lääkkeet. Lääkkeet tuplatarkistetaan aina ennen lääkkeiden jakoa potilaille, mutta tarkistan ne vielä kertaalleen itse. Tällä tavalla lääkevirheet minimoidaan + saan itse kuvan, että mitä lääkkeitä kukin potilaani syö. Monella potilaalla menee yleensä omien peruslääkkeiden rinnalla esimerkiksi suonensisäinen antibiootti tai suonensisäinen nesteenpoistolääke, joten sekoittelen antibiootit ja vedän suonensisäiset lääkkeet ruiskuun valmiiksi ja vien ne sitten tippumaan potilaille. Samalla tarkistan sen potilaan nenänpään, mittailen verenpaineen ja tarvittavat muut mittaukset, joita voi olla lämpö, hapetus, paino ja vaikka verensokeri. Nenänpään tarkistamalla potilaasta saa aika hyvän tilanne-tsekin. Potilaan kasvojen väri, hengitys, katse yms kertoo todella paljon potilaan sen hetkisestä voinnista. Vuodepotilaat autellaan ruokailuasentoon, tarvittaessa syötetään ja omatoimiset patistellaan vuoteesta ylös aamiaiselle.

Tämän jälkeen kello on yleensä noin puoli yhdeksän – yhdeksän, siinä välissä on hoitajien oman aamukahvin paikka. Monella potilaalla on hyvä vainu siitä milloin potilaan omahoitaja kaataa kahvia kuppiinsa, nimittäin soittokellot soivat usein juuri silloin kun aiot hörpätä kahvia. 😀 Yhdeksän jälkeen alkaakin arkiaamuisin lääkärin kierto. Omien potilaiden kiertoa odotellessa, vuodepotilaat käytetään tarvittaessa suihkussa kahden hoitajan toimesta tai tehdään aamupesut vuoteessa, vaihdetaan vaipat ja korjataan asentoa, ettei pääse syntymään painehaavoja.

Osastoilla kiertää yleensä useamman erikoisalan lääkäri. Lääkärinkierrolla hoitajana sinun tulee tietää asiat joista olisi hyvä mainita lääkärille. Lisäksi sinulla pitää olla kuva siitä miten potilaan vuorokausi on mennyt; onko virtsaa erittynyt, onko potilas ollut liikkeellä, onko ollut kuumeilua, mitenkäs hengenahdistus ja kivut. Yhdessä potilaan ja lääkärin kanssa sitten tehdään kierto ja mietitään jatkosuunnitelmat. Kierrolla tarkistetaan verikoetulokset ja tämän hetkinen kunto ja näiden perusteella tehdään tarvittavat lääkemuutokset, suunnitellaan jatkotutkimukset joita voi olla esimerkiksi erilaiset röntgenkuvaukset, uudet verikoetutkimukset, tähystykset tai jopa leikkaukset. Lääkäri kirjaa hoito-ohjeet ja määräykset ylös koneelle, josta sitten hoitaja lähtee toteuttamaan määräyksiä ja muokkaa tarvittaessa potilaskohtaista hoitosuunnitelmaa.

Hoitaja päivittää kierron jälkeen tarvittaessa lääkelistan, poistaa lopetetut lääkkeet ja lisää sinne uudet aloitetut lääkkeet. Lääkelistan päivittäminen pitää joillain osastoilla tehdä kello 13 mennessä, että iltavuoroon tulevat hoitajat jakavat potilaiden lääkkeet oikein, uuden lääkelistan mukaisesti. Päivän aikana hoitaja tyhjentää potilaidensa mahdolliset virtsakatetrit ja dreenit, huuhtoo ne, hoitaa haavat (ne voi olla usean tunnin rupeamia), vaihtaa vuodepotilaan asentoa, käyttää potilaansa suihkussa, syöttää, käyttää vessassa,  muistaa lääkitä potilaansa oikeaan aikaan, valmistelee potilaitaan tutkimuksia varten, vie heitä tutkimuksiin, tarkkailee potilaan vointia ja tarvittaessa reagoi voinnin muutoksiin. Hoitaja laskeskelee myös nestetasapainoa, eli sitä minkä verran ihmiseen menee nestettä ja minkä verran sieltä tulee ulos. Tarvittaessa jos potilas ei juo riittävästi, hoitaja laittaa tippumaan suonensisäisesti nesteen, jotta potilaan nestetasapaino pysyy kunnossa. Tätä rumbaa suoritetaan sitten niitten omien potilaiden kanssa ja autellaan siinä sivussa sitä työkaveriakin.

Jos potilas on siinä kunnossa, että hän kotiutuu tai siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon, hoitaja järjestelee siirron tämän perustyönsä ohessa. Kotiutuessa hoitaja varmistaa, että potilas pärjää kotona. Jos ei pärjää, hoitaja ottaa yhteyttä esimerkiksi kotisairaanhoitoon tai omaisiin ja ilmoittaa hoidontarpeesta. Hoitaja tilaa kyydit, lähtipä potilas sitten kotiin tai terveyskeskukseen. Jos potilas lähtee terveyskeskukseen, hoitaja soittaa raportin potilaasta sinne. Siirtoa varten täytyy tehdä hoitotyön yhteenveto ja tulostaa kaikki paperit mukaan. Monissa terveyskeskuksissa on käytössä omat potilastietojärjestelmät, joten tiedot ei siirry potilaan mukana automaattisesti. Myös omaisille on tärkeää ilmoittaa potilaan muuttuneesta hoitopaikasta.

Joskus kaiken tämän keskellä hoitaja ottaa vastaan uuden potilaan, jos osastolle on sellaisia tulossa. Uudelle potilaalle pitää järjestää huonepaikka, tehdä hoitotyönsuunnitelma, jakaa lääkkeet ja tarkistaa se vointi tullessa. Usein potilasta pitää auttaa vaihtamaan vaatteet, aloittaa tarvittaessa lääkitykset yms. eli hommaa kyllä riittää.

Tämän touhun lomassa hoitajan tulisi keretä pitämään oma lounastauko ja käymään tarvittaessa vessassakin. Joskus potilaat ovat huonokuntoisia ja soittavat usein soittokelloa pyytäkseen apua erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi vessassa käyntiin tai ihan siihen, että potilas pääsee vuoteessa istumaan sängynlaidalle. Silloin se työ mitä olet tekemässä koneella eli ns. paperihommat ja se koneella istuminen, keskeytyy ja sinä pomppaat sinne potilaan luokse.

Samat hommat toistuvat iltavuorossa, mutta ilman tuota lääkärinkiertoa. Tosin iltavuoron aikanakin osaston kiertää yksi päivystävä lääkäri, ja tarvittaessa hänelle esitellään potilas, jos jostain on jotain kysyttävää herännyt mieleen.

Kuulostaapa monivaiheiselle näin aukikirjoitettuna. Paljon hommia varmasti jäi kirjoittamatta, mutta noin ne sairaanhoitajan työpäivät yleensä muotoutuu vuodeosastolla. Oma lukunsa on sitten se jos potilaan vointi romahtaa. Silloin menee hommat uusiksi ja asioita pitää priorisoida.

Miltäs kuulosti?

Sairaanhoitajan työpäivä vuodeosastolla

Kuinka moni teistä tietää mitä se meidän sairaanhoitajien työnkuva on vuodeosastoilla? Haluan nyt hiukan valottaa sitä mitä me hoitajat tehdään keskussairaalaan vuodeosastoilla.

Työpäivät alkaa yleisesti kello 7 aamulla. Yövuoro antaa yleensä nopean raportin potilaista yön osalta aamuvuoron hoitajille. Jos potilaat ei ole tuttuja entuudestaan, aamuvuoron hoitaja lukee perusteellisen raportin yövuoron raportin jälkeen koneelta. Koneelta tarkistetaan omien potilaiden, joita on yleensä kolmesta viiteen, perussairaudet, syy miksi potilas on nyt sairaalahoidossa, allergiat, mahdolliset hoidonrajaukset, lääkitys, voimassa olevat lääkärien määräykset ja itse usein katson myös viimeisimmät verikoetulokset. Voinnin arvion vuoksi katson myös viimeisimmät vitaaliarvot eli verenpaineen, lämmön ja pulssin. Kaiken tämän kirjaan ylös, että sitten tarpeen tullen voin tarkistaa oleelliset asiat taskussani kulkevasta raporttilapusta.

Sairaanhoitaja

Kun olen lukenut raportin kaikista potilaistani, menen lääkehuoneeseen tarkistamaan potilaan lääkityksen ja vien oikeat lääkkeet omille potilailleni. Monella potilaalla menee yleensä omien peruslääkkeiden rinnalla esimerkiksi suonensisäinen antibiootti, joten sekoittelen antibiootit ja vien ne sitten tippumaan potilaille. Samalla tarkistan sen potilaan nenänpään, mittailen verenpaineen ja tarvittavat muut mittaukset, joita voi olla lämpö, hapetus, paino ja vaikka verensokeri. Vuodepotilaat käännellään ruokailuasentoon ja syötetään tarvittaessa ja omatoimiset patistellaan vuoteesta ylös aamiaiselle.

Tämän jälkeen kello on yleensä noin puoli yhdeksän – yhdeksän, siinä välissä on hoitajien aamukahvin paikka. Monella potilaalla on hyvä vainu siitä milloin potilaan omahoitaja kaataa kahvia kuppiinsa, nimittäin soittokellot soivat usein juuri silloin kun aiot hörpätä kahvia. 😀 Siitäpä alkaakin arkiaamuisin sitten lääkärin kierto. Omien potilaiden kiertoa odotellessa, vuodepotilaat käytetään tarvittaessa suihkussa kahden hoitajan toimesta tai tehdään aamupesut vuoteessa, vaihdetaan vaipat ja korjataan asento, ettei pääse syntymään painehaavoja.

Osastoilla kiertää yleensä useamman erikoisalan lääkäri tai sitten vain se yksi lääkäri. Lääkärinkierrolla hoitajana sinun tulee tietää asiat joista olisi hyvä mainita lääkärille. Yhdessä potilaan ja lääkärin kanssa sitten tehdään kierto. Kierrolla tarkistetaan verikoetulokset ja tämän hetkinen kunto ja näiden perusteella tehdään tarvittavat lääkemuutokset, suunnitellaan jatkotutkimukset joita voi olla esimerkiksi erilaiset röntgenkuvaukset, uudet verikoetutkimukset, tähystykset tai jopa leikkaukset. Lääkäri kirjaa hoito-ohjeet ja määräykset ylös koneelle, josta sitten hoitaja lähtee toteuttamaan määräyksiä.

Hoitaja päivittää kierron jälkeen tarvittaessa lääkelistan, poistaa lopetetut lääkkeet ja lisää sinne uudet aloitetut lääkkeet. Lääkelistan päivittäminen pitää joillain osastoilla tehdä kello 13 mennessä, että iltavuoroon tulevat hoitajat jakavat potilaiden lääkkeet oikein, uuden lääkelistan mukaisesti. Lääkärin määräysten mukaisesti päivitetään potilaan hoitosuunnitelmaa, että seuraavaan vuoroon tulevakin sitten tietää miten potilaan kanssa pitää tehdä. Päivän aikana hoitaja tyhjentää potilaidensa mahdolliset virtsakatetrit ja dreenit, hoitaa haavat, vaihtaa vuodepotilaan asentoa, käyttää potilaansa suihkussa, syöttää, käyttää vessassa,  muistaa lääkitä potilaansa oikeaan aikaan, valmistelee potilaitaan tutkimuksia varten, vie heitä tutkimuksiin, tarkkailee potilaan vointia ja tarvittaessa reagoi voinnin muutoksiin. Hoitaja laskeskelee myös nestetasapainoa, eli sitä minkä verran ihmiseen menee nestettä ja minkä verran sieltä tulee ulos.Tätä rumbaa suoritetaan sitten niitten omien potilaiden kanssa ja autellaan siinä sivussa sitä työkaveriakin.

Jos potilas on siinä kunnossa, että hän kotiutuu tai siirtyy terveyskeskukseen jatkohoitoon, hoitaja järjestelee siirron. Kotiutuessa hoitaja varmistaa, että potilas pärjää kotona. Jos ei pärjää, hoitaja ottaa yhteyttä esimerkiksi kotisairaanhoitoon tai omaisiin ja ilmoittaa hoidontarpeesta. Hoitaja tilaa kyydit, lähtipä potilas sitten kotiin tai terveyskeskukseen. Myös omaisille on tärkeätä ilmoittaa potilaan muuttuneesta sijainnista.

Joskus kaiken tämän keskellä hoitaja ottaa vastaan uuden potilaan, jos osastolle on sellaisia tulossa. Uudelle potilaalle pitää järjestää huonepaikka, tehdä hoitotyönsuunnitelma, jakaa lääkkeet, tarkistaa se vointi tullessa. Pitää auttaa vaihtamaan vaatteet, aloittaa tarvittaessa lääkitykset yms. eli hommaa kyllä riittää.

Tämän touhun lomassa hoitajan tulisi keretä pitämään oma lounastauko ja käymään tarvittaessa vessassakin. Joskus potilaat ovat huonokuntoisia ja soittavat usein soittokelloa pyytäkseen apua erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi vessassa käyntiin. Silloin se työ mitä olet tekemässä koneella eli ns. paperihommat keskeytyy ja sinä pomppaat sinne potilaan luokse.

Samat hommat toistuvat iltavuorossa ilman tuota lääkärinkiertoa.

Kuulostaapa työläälle näin aukikirjoitettuna. Paljon hommia varmasti jäi kirjoittamatta mutta noin ne päivät yleensä muotoutuu. Oma lukunsa on sitten se jos potilaan vointi romahtaa. Silloin menee hommat uusiksi ja asioita pitää priorisoida.

Miltäs kuulosti?

Sairaanhoitaja