Amiskan papereilla korkeakouluun?

Kyllä vain! Minä olen tavallinen amis, joka on päässyt ammattikorkeakouluun ammattikoulun papereilla, eli minulla ei siis ole lukiota takana. Itse olin aikoinaan haaveet sairaanhoitajan ammatista jo haudannut koska ajattelin, ettei korkeakouluun mennä amiskan papereilla, etenkin kun en ollut käynyt edes lähihoitajan tutkintoa alle, vaan olin pelkkä leipuri-kondiittori.

Kuitenkin haave sairaanhoitajan ammatista kyti sisälläni niin voimakkaasti, että minun oli pakko yrittää. Yritinkin ja sain kutsun pääsykokeisiin. Jo se oli voitto minulle. Päätin siinä vaiheessa, että koska sain mahdollisuuden, eli kutsun pääsykokeisiin, tätä en tulisi munaamaan. Aloin harjoittelemaan pääsykokeita varten matematiikkaa ja kertailin ruotsia ja englantia. Tiesin, että muut osiot kyllä hoidan. Meillä pääsykokeissa oli matematiikan, enkun ja ruotsin tehtävien lisäksi ennakkotehtävä jossa piti kertoa miksi haen sairaanhoitajaksi, se oli helppo. Pääsykokeisiin kuului myös ryhmä- ja yksilöhaastattelu.

Pääsykokeet

Muistan kun olin aivan viimeisten joukossa iltapäivällä ketä haastateltiin yksilöhaastatteluissa. Olin siis ehtinyt jännittää koko päivän. Menin kuitenkin haastattelutilanteeseen päättäväisesti ja itsevarmasti. Tiesin mitä halusin näyttää itsestäni ja tiesin, että halusin tuolta napata itselleni opiskelupaikan. En juurikaan muista mitä haastattelussa kysyttiin, mutta muistan sen kun selitin sitä miten oikeasti haluan tämän opiskelupaikan 110%:sti ja enemmänkin. Tähän haastattelijat vaan tuumasi, että kyllä sen heti sinusta näki kun tähän huoneeseen tulit, että sinusta huokuu niin kovasti halu ja tahto, että se täyttää tämän koko huoneen. Olin vaan, että no hyvä :D

Niin siinä vaan kävi, että sain kirjeen kotiini, että minut on valittu opiskelemaan Joensuun (nykyiseen Karelia) ammattikorkeakouluun, hoitotyön koulutusohjelmaan. Se päivä oli ikimuistoinen. Voin rehellisesti sanoa, että itkin kun sain tiedon valinnasta. Ne kyyneleet oli onnen kyyneleitä. Silloin täyttyi yksi minun elämäni suurimmista unelmista.

Muistan koulun ensimmäiset viikot hyvin, kun tunnit alkoi aina itsensä esittelykierroksella. Piti kertoa mistä tulee, millainen koulutausta jne. Olin ainut kuka sanoi, että amiskasta tullaan, ja ei, en ole edes lähihoitaja. Opettajien ilmeet oli välillä mielenkiintoisia. Ei sitä varmaan hirmu usein siis tapahdu, että ammattikorkeakouluun tai sairaanhoitajaksi lähdetään opiskelemaan ilman lukion papereita.

Lukion käyneillä on paremmat pohjat

Se on kyllä totta, että ammattikoulun käyneillä on hiukan erilaiset valmiudet kuin lukion suorittaneilla. Ammattikoulussa opinnoissa keskitytään siihen oman alan oppimiseen, niin matematiikan kuin esimerkiksi kieltenkin osalta, pitää osata leipoa ruotsiksi, ei tarvitse selviytyä yleisesti kielellä. Meillä riitti ammattikoulussa oman alan sanaston hallinta :D Näistä taidoista ei sitten olekaan hirveästi hyötyä hoitoalan opinnoissa korkeakoulussa, tai juuri missään muussakaan koulutuksessa tai tosielämän tilanteessa.

Niin vain kuitenkin selvitin tieni läpi opintojen. Sairaanhoitajaksi opiskellaan kolmessa ja puolessa vuodessa tällä hetkellä, jos siis etenee normaalia tahtia opintosuunnitelman mukaan. Olen kuitenkin erittäin vahvasti sitä mieltä, että koulutuksen saisi tiivistettyä vaikka kolmeen vuoteen, jollei jopa sen alle. Muistan erään kevään joka meillä oli tosi tiukka. Tenttejä oli ainakin viisi samalla viikolla ja miljoona eri muuta juttua painoi yhtä aikaa päälle. Tämän vastapainoksi meillä oli seuraava syksy sitten tosi löysää. Tuona aikana itse tein töitä. Koulussa tuntijaot olivat sellaisia, että tunteja oli ripoteltu päivään miten sattuu. Hyppytunteja oli ja samoin tuntien peruutuksia. Eräs surkuhupaisin tunnin peruuntuminen oli se kun anestesialääkärin piti tulla ohjaamaan meille kanylointeja heti aamusta. No me odoteltiin ja odoteltiin. Opettaja odotteli samalla tavalla. Kului melkein tunti ennen kuin saimme lääkärin kiinni ja hän kertoi, ettei ole tulossa ollenkaan. Kiva. No me sitten käytiin aihe teoriassa läpi eikä siis harjoiteltu kanylointeja koulussa ollenkaan. :D

Ensimmäisen kerran minä pääsin kanyloimaan leikkaussaliharjoittelussa. Sanoin potilaalle ja ohjaajalleni, että en sitten ole tehnyt tätä koskaan ennen, ihan vain varmuuden vuoksi ja jännitysmomentin kohottamiseksi. Onneksi sain kanyylin ekalla uimaan paikoilleen. Kyllä ne siellä harjoittelussa ihmetteli, miten noin oleellinen aihe voidaan vaan jättää kokonaan harjoittelematta koulussa. Onneksi sitten olen työssäni päässyt paljon kanyloimaan ja voin nykyään sanoa olevani siinä ihan hyvä. Mielestäni jos opintosuunnitelmassa lukee jotain ja joku tietty asia pitäisi käydä käytännössä ja teoriassa läpi koulussa, ei sitä pitäisi sivuuttaa vain sen nojalla, ettei lääkäri nyt tänään päässytkään paikalle teitä ohjaamaan. Vastaavia esimerkkejä oli miljoonasti.

Mutta takaisin aiheeseen.

Ammattikoulun todistus ei ole este esimerkiksi jos haluaa sairaanhoitajaksi, olenhan itse elävä esimerkki siitä. Muutenkin minun mielestäni papereilla kuin papereilla pitäisi opiskelupaikan aueta, jos vain osoitat kykysi pääsykokeissa. Pääsykokeissa ei pitäisi puoltaa hakijoita sen perusteella mikä koulutustausta heillä on.

Mitä mieltä tästä? Onko ruudun sillä puolen muita, jotka ovat edenneet opinnoissaan ammattikoulun papereilla esimerkiksi juuri ammattikorkeakouluun?

DNR, ESBL, MRSA, KK ja VTI. SIIS TÄH?

Hoitotyössä vilisee termejä toinen toisensa perään. Jotkut termit ovat tuttuja joillekin puhekielestä ja osa taas on ihan ennen kuulumattomia. Uutena hoitajana (ja joskus vähän vanhempanakin :D) sitä voi olla tuolla hoitotyössä joskus ihan ulalla, etenkin jos lääkäri kirjoittaa määräyksiinsä omia merkintöjään, jotka ei ole niin yleisesti käytössä ja sitten näitä määräyksiä pitäisi lähteä toteuttamaan. Toinen esimerkki on se, että lääkäri juttelee näillä lyhenteillä tai termeillä potilaalle tai hänen omaisilleen. Lääkärinkierron jälkeen voi hoitajana varautua siihen, että koko kierto ja sen sisältö kannattaa käydä potilaan ja omaisten kanssa selvällä suomen kielellä uudelleen läpi. Ajattelinkin listata hiukan tähän niitä termejä joita ehkä itselle tulee tuolla työelämässä eniten eteen. Pian osastoilla aloittaa valmistuvat tai jo valmistuneet hoitajat esimerkiksi kesätöiden merkeissä ja eri lyhenteiden ja termien kanssa tulee varmasti sormi suuhun monta kertaa.

Näitä termejä riittää kyllä!

Addu eli adrenaliini, jota käytetään lääkkeenä esimerkiksi yleisesti elvytyksissä. Jos potilas menee elottomaksi sairaalaan ulkopuolella, kannattaa soittaa lanssi, eli ambulanssi. Ennen elottomuutta potilas voi valitella esimerkiksi rikiä, eli rintakipua.

Potilaalla voi olla artsikka ja sehän on arteriakanyyli, jota kautta voi mittailla verenpaineita ja ottaa näytteitä. Artsikka löytyy yleensä ranteesta tai nivusesta, valtimosta siis kuitenkin. Artsikka laitetaan yleensä päivystyksessä tai teholla anestesialääkärin toimesta.

Kollapeerata tai kollapsi eli pyörtyminen.

Melena. HYI YÖÖÖK. Jokainen joka on koskaan hoitanut melenoivaa potilasta tietää sen hajun. Eli melena ei ole kaunis naisen nimi vaan veriuloste.

Deffa. Tämän olen opettanut miehellenikin, nykyään puhutaan myös sydäniskurista, eli se jysäyttäjä jolla annetaan sydämeen sähköä elvytyksessä jos kyseessä on kammiovärinä tai kammiotakykardia, mutta käytetään tätä suunnitellustikin esimerkiksi potilaille joilla on eteisvärinä.

Juoppohulluus eli delikka. Virallinen termi delirium. Delirium voi tulla myös ilman alkon käyttöä.

Jos potilas on erkassa, niin kannattaa ottaa selville, että miksi hän on erkassa. Erkassa olevat potilaat hoidetaan siis eristyksenä. Yleensä heillä on jokin herkästi leviävä tauti, kuten ripuli eli ripsa tai MRSA, joskus puhutaan myös marsusta, eli metisilliinille resistentti (eli vastustuskykyinen) sairaalabakteeri, ESBL eli tietyn bakteerin hankkima ominaisuus olla vastustuskykyinen antibiooteille. Tällainen bakteeri kasvaa hyvin usein virtsassa.

Potilaalla voi olla Fa eli flimmeri eli eteisvärinä tai VF eli kammiovärinä. Toinen näistä värinöistä on hoitamattomana kuolettava, tiedätkö kumpi? Jos potilaalla on sairaalassa tämä toinen, kuolettava rytmi, niin tällöin hälytetään usein paikalle MET:ti eli sairaalansisäisiin hätätilanteisiin tarkoitettu ryhmä.

Kun potilas on saanut sydämen vajaatoimintaansa tarpeeksi furkkua eli furesista eli nesteenpoistolääkettä, hänen hengenahdistuksensa alkaa helpottamaan ja kuntouttamaan kutsutaan fyssari, eli fysioterapeutti.

Varo sitä katikkapussia!

Monilla potilailla on katikka eli virtsakatetri. Parasta on huomata, että edellisen kerran tyhjentämisen jälkeen pussi on jäänyt auki ja virtsat on valuneet lattialle.

Monille potilaille tiputellaan keittistä, nakkelia tai natikkaa, eli tavallista keittosuolaliuosta, eli NaCl 0,9%.

Syöpäpotilailla löytyy joskus metareita, eli metastaaseja. Ne on varsinaisen syöpäkasvaimen lähettämiä etäpesäkkeitä, joita voi löytyä mistä päin vaan ihmisen elimistöä. Metarit ovat usein maligneja eli pahanlaatuisia. Usein tällaiselle potilaalle, jolla tauti on levinnyt, käytetään kivunhoitona MO:ta tai morkkua eli Morfiinia. Se on hyvin vahva opiaatti.

Nokkis, NML eli tutummin nenämahaletku.

VTI, pissiitti, virtsiitti. Jos vanhus menee sekavaksi, voi joskus taustalla olla virtsatieinfektio. Mittaa potilaalta tällöin lpö ja rr, ei haittaa varmasti tee myöskään Spo2 ja vs, eli lämpö, verenpaine happisaturaatio ja verensokeri. Kannattaa myös tehdä suoraan virtsan stixi, eli liuskakoe, jotta näet onko virtsassa infektion merkkejä.

Vanhuksilla voi olla lääketieteellisin perustein tai potilaan ja omaisten tahdosta asetettu DNR (Do not resuscitate ) tai DNaR (Do not attempt resuscitation) eli elvytyskielto.

Tällaisia hoitoalan termejä minulle tuli mieleen. Puuttuuko listalta sinun mielestä joku tosi oleellinen, heitä termit ja lyhenteet kommenttiboksiin! :)