VOIKO AVOCADOA SYÖDÄ JOS TARKOITUS ON LAIHTUA?

Monet välttelevät rasvoja, kun tarkoitus on pudottaa painoa. Jotenkin nykypäivänä ajatellaan herkästi, että kaikki rasva on pahasta, etenkin silloin kun yritetään päästä siitä rasvasta eroon, mitä omaan vartaloon on mahdollisesti kertynyt. Elimistö on kuitenkin siitä jännä systeemi, että se tarvitsee myös sitä rasvaa toimiakseen.  Etenkin niitä hyviä rasvoja, joita on esimerkiksi juuri avocado pullollaan. Ihmisen elimistö käyttää rasvoja esimerkiksi solujen rakennusaineena sekä hermoston ja hormonitoiminnan ylläpitoon. Tämän lisäksi hyvät rasvat, eli HDL laskee huonon rasvan, eli LDL:n, määrää elimistössä. Hyvä rasva, eli ns. pehmeä rasva on myös monen vitamiinin esiaste, joten rasvoja pitää syödä, vaikka yritetäänkin laihtua samanaikaisesti.

Vastaus otsikkoon on kyllä. Vaikka tarkoituksena on pudottaa painoa, voi huoletta käyttää ruokavaliossaan avocadoja. Keskikokoinen avocado sisältää noin 275 kcal, joka voi kuulostaa äkkiseltään paljolta, mutta kalorimäärää ei kannata säikähtää. Rasvahapot pitävät yleensä kylläisenä pidempään. Yhdessä avocadossa on noin 30 grammaa rasvaa, ja jos tarkoituksenasi on pudottaa painoa, suositellaan pysymään puolikkaassa avocadossa per päivä. Muutoin riittävän rasvan saannin vuoksi, kokonainen avocado on  hyvä vaihtoehto kerätä talteen tarpeelliset rasvat, etenkin jos on aktiivinen ja harrastaa liikuntaa edes jonkin verran.

Mielestäni on mielenkiintoista, miten aika ajoin eri ruoka-aineet joutuvat ns. kiellettyjen listalle. Jossain vaiheessa ehdottoman paha asia oli syödä hiilihydraatteja eli hiilareita. Kaupoissa oli hurja maitorahkan hamstraamisen kulttuuri, koska maitorahkasta löysi tien kevyempään oloon ja laihempaan olemukseen. Ihmiset taisi jopa ajatella, että ihan vain sitä maitorahkaa syömällä voisi laihtua muutaman kilon verran.

Kysehän on loppujen lopuksi siitä, että minkä verran syö, ei niinkään siitä, että mitä syö. Elimistön pitää saada eri ravintoaineita, oli päällä laihdutuskuuri tai ei. Ei kannata karsia ruokavaliosta pois ruoka-aineita, jos ne ei esimerkiksi selvästi osoitettuna aiheuta jotain hankalia oireita kuten vaikka ilmavaivoja ja turvotusta. Ihminen yleensä oppii lukemaan itseään ja sen vaikutusta omassa kehossa mitä syö. Joillekin maitotuotteet aiheuttavat erilaisia oireita, vaikka varsinaisesti mitään laktoosi-intoleranssia ei olisikaan. Jotkut taas saa hankalan olon leivän syönnistä. Ei niitä ruoka-aineita silloin kannata tieten tahtoen syödä.

Näin minä ohjaan myös esimerkiksi IBD potilaita. Ei heidänkään tarvitse karsia ruokavaliostaan ruoka-aineita pois, jos ne ei aiheuta mitään oireita. Tarkoitus on pystyä syömään kaikkea aivan normaalisti.

Mieluummin sopivassa suhteessa kaikkea kuin täysi rajoittaminen, vai mitä mieltä sinä olet?

Kuvat Unsplash

EI RIITÄ, ETTÄ SYÖ TERVEELLISESTI

Säästöliekki, mikä ihmeen säästöliekki ja kenelle se voi tulla? Paljon hehkutan täällä blogissa sitä, että muistakaa syödä terveellisesti ja kaikkia tärkeitä ravintoaineita blaa blaa blaa. Joo se on tärkeää, en kiellä sitä. Sen kuitenkin voi tehdä aivan väärin (ylläripylläri, ettei mikään olisi helppoa). Voi syödä tosi tosi terveellisesti tai lähinnä syöden terveellisiä ruoka-aineita, mutta silti elimistö voi olla jumissa. Säästöliekki-ilmiö on tuttu etenkin heillä kenellä on tavoitteena reilumpi painonpudotus.

Usein kuulee miten naiset etenkin tuskailee sen kanssa, että kun ei syö herkkuja eikä mitään muutakaan ylimääräistä. Lisäksi liikutaan aktiivisesti eikä maata sohvalla ja silti ei mitään myönteistä muutosta kropassa tapahdu. Korkeintaan paino hilautuu sata grammaa kerrallaan ylöspäin. Joskus voi kyse olla siitä, että kroppa on mennyt säästöliekille. Usein näin käy kun mennään pitkään vajailla kaloreilla siihen omaan kulutukseen nähden. Elimistö alkaa säästöliekillä ottamaan kaiken mahdollisen säästöön, eli jemmaan sinne kroppaan, että se ”selviää nälänhädästä”.

Elimistön yrityksestä säästää energiaa kertovat rajun laihtumisen oireet: palelu, ummetus, sydämen sykkeen lasku, lihasvoimien puute ja väsymys. Säästöliekki siis tarkoittaa konkreettisesti sitä, että elimistö pyrkii säästämään. Kaikki toiminnot hidastuu, vatsan toiminnasta lähtien ja perusaineenvaihdunta, eli se kuinka paljon kulutat ihan vain olemalla pienenee normaalista. Elimistö toimii vähemmällä kulutuksella. Säästöliekki voi tulla vaikka vasta vuoden jälkeen siitä kun on alkanut syömään tarkemmin. Joskus se voi tulla nopeamminkin.

Elimistön toiminnan kannalta on hirmuisen tärkeää, että syödään riittävästi. Sehän se onkin vaikeaa. Miten syödä riittävästi sillä tavalla, ettei syö liikaa tai liian vähän. Meidän pitäisi oppia syömään sen verran kuin meillä jokaisella on tarve. Pitäisi oppia tunnistamaan se määrä ravintoa, jolloin on hyvä ja energinen olo. Jos haluaa dieetata miinuskaloreilla, on tärkeää säännöllisesti pitää niin sanottuja herkkupäiviä, jolloin antaa itselleen luvan syödä vapaasti sitä mitä tekee mieli. Kroppa hyrisee onnessaan kun se ymmärtää, että sille tarjoillaan aika ajoin vähän isompia kalorimääriä. Tosin, jos olet ollut jo pitkään säästöliekillä, yksi herkuttelupäivä ei vielä tee aineenvaihdunnalle ihmeitä. Se kerää vain kaiken energian itseensä. Jos takana on pidempi dieettijakso, kannattaa kokeilla olla vähän aikaa ilman dieettaamista. Se on varmasti vaikeaa, sillä aivot on ajettu siihen tilaan, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Dieettimoodista on varmasti vaikea päästä irti, mutta se kannattaa. Kunhan saat aineenvaihdunnan taas käyntiin olo paranee kaikinpuolin.

Eli vaikka laihduttaisit sun pitää syödä riittävästi. Liian pitkään, liian pienillä kaloreilla et saa kuin kroppasi jumiin ja energiatasot alas. Se tuskin on kenenkään tavoite.

kuva