Tahdonvoimastako kaikki on kiinni?

Minä olen ollut nyt herkkulakossa 18 päivää. Tosin tuo 18 päivää sisältää yhden luvallisen herkuttelupäivän. Olin nimittäin merkannut kalenteriin valmiiksi päivät jolloin minulla on lupa herkutella seuraavan 10 viikon aikana. Nämä päivät ovat kolmen viikon välein lauantaisin. No, tämän viikon virallinen ja koko herkkulakon ensimmäinen herkuttelupäivä olisi ollut tulevana lauantaina mutta minulla on silloin iltavuoro, eihän silloin herkuttelu onnistu. Joten siirsin herkuttelun menneelle viikonlopulle. Yhden päivän herkuttelin ja palasin ruotuun. Tuota ennen eikä sen jälkeen ole tehnyt mieli mitään ylimääräistä. En ole tarvinnut edes limuja karkkihampaan kolotukseen. Tahdonvoimaa löytyy!

tahdonvoima

Näkymätön voima

Tahdonvoima, voima jota ei näe mutta joka on jokaisen meidän sisällä. Osalla se on vahvempi kuin toisella mutta miksi? Miksi joillekin esimerkiksi herkkulakko on niin helppo asia ja joillekin se vaatii isoja ponnistuksia, eikä välttämättä onnistu silloinkaan. Miksi tahdonvoima ei ole kaikilla sama?

Onpa asiaa tutkittukin.

Tutkimusten mukaan aivojen etuotsalohkolla on iso rooli tahdonvoiman käytössä. Etuotsalohko on kuitenkin koko kropan energiasyöpöin elin. Siksi siis tiukkoja päätöksiä tehtäessä kannatta huolehtia, että verensokeri on riittävän korkea. (lähde) Eli toisin sanoen, kun tekee päätöstä, että syökö  esimerkiksi sitä suklaata vai ei, pitäisi tätä ennen huolehtia, että oma verensokeri on oikealla tasolla. Tämä puhuu siis sen puolesta, että ensiksi aina oikeaa ruokaa ennen herkkuja! :) Ja kauppaan ei pitäisi koskaan mennä nälkäisenä. Silloin tahdonvoima on kaikista heikoimmillaan ja jokainen tietää lopputuloksen kun kauppaan menee nälkäisenä, mukaan lähtee yhtä jos toista, yleensä sitä sokeria, jota ainakin se etuotsalohko itselleen ilmeisesti vaatii.

Näiden tutkimusten mukaan mitä enemmän tahdonvoimaa joutuu käyttämään, sitä heikommaksi tahdonvoima muotoutuu. Se väsyy. Se ei ole siis samanlainen lihas kuten hauis. Se ei kehity sitä mukaa kun jaksat ja muistat sitä treenata. Ihmisen pitäisi oppia rutiinisti toimimaan niissä tilanteissa joissa tahdonvoimaa tarvitaan. Mutta miten oppia rutiinisti kieltäytymään herkuista?

tahdonvoima

Itselläni se on syvälle selkäytimeen upotettu tieto siitä, että sokeria ja rasvaa ei vaan voi vetää joka päivä. Tiedostan mitä siitä voi seurata. Kieltäydyn siis jostakin sen vuoksi, että varjelen itseäni tulemasta toisenlaiseksi. Etten opi rutiiniksi toisenlaista tapaa, minun mielestäni väärää tapaa. Eikä se minua haittaa, eikä tee elämästäni huonompaa millään tapaa jos kieltäydyn.

Joskus kaupassa käydessäni, kun karkinhimo on suurimmillaan, teen tietoisen valinnan ja en kävele kassoille karkkihyllyn läpi. En halua himoissani altistaa itseäni houkutuksille. Himojen vallassa päätöksenteko ja etenkin se tahdonvoima on paljon heikompi. On paljon helpompi sortua ostamaan karkkia kun kävelen karkkihyllyn ohi kuin, että valitsen kassoille reitin säilykehyllyn ohi. Säilykehyllyistä harvemmin löytää karkkeja. Ainut tahdonvoiman koetinkivi on sitten vielä kassoilla (miksi siellä pitää olla mitään patukoita ylipäänsä tarjolla), mutta yleensä nopeasti vilkaisen vain valikoimaa ja keskityn sitten siihen jonottamiseen.

tahdonvoima

Tahdonvoima vaatii harjoittelua, mutta sitä ei saa kuitenkaan käyttää jatkuvasti. Koko ajan ei saa itseltään kieltää tahdonvoimaa käyttäen. Pitää oppia salliva asenne itseään ja omia mielitekoja kohtaan.

Sepä se, mitenkä sen tasapainon oppisi. Noh, elämä on ikuista opettelua! <3