Fitnessblogien rummutus nykyajan kauneusihanteesta

Sain pitkän ja pohtivan kommentin yhteen aiempaan postaukseeni. Tuossa kommentissa pohditiin asiallisesti sitä, mitä fitnessblogien pitäjät ovat saaneet aikaan ihmisten ulkonäkökäsityksissä. Haluankin nyt vähän tuoda julki omia mielipiteitäni kyseiseen aiheeseen. Kursivoidut tekstit ovat suoria lainauksia tuosta kommentista.

kauneusihann13Fitnessihmisten pakonomainen tarve perustaa blogeja kuin sieniä sateella, postata kuviaan ympäri instoja, pinterestejä ja naamakirjoja ja ylipäätään pitää suurta ääntä itsestään. Lähes kaikki nuoret ihmiset ovat sosiaalisen median ääressä eikä kukaan varmasti ole välttynyt tältä fitneksen ylituputtamiselta, minä en ainakaan.

Nykyinen kauneusihanne tosiaan on ”fit” ja kaikki muu sen ulkopuolella on joko läskiä tai laihaläskiä, joka tapauksessa rumaa ja epäterveelliseksi tuomittavaa- ei hyväksyttävää.

Kauneusihanteitahan on aina ollut, ihan aina, läpi historian ja tulee olemaan. Kauneusihanteet muuttuvat samalla kun aika muuttuu. Tarkoittaako se valloillaan oleva kauneusihanne sitä, että kaikki muut tuon sen hetkisen kauneusihanteen ulkopuolella olevat ihmiset olisivat epäsopivia ja rumia, joidenka on ehdottomasti pyrittävä muuttumaan saman, valloillaan olevan kauneusihanteen mukaiseksi?

Mä näen tän asian niin, että on olemassa ihmisiä jotka ovat fit, on olemassa ihmisiä jotka tahtovat olla fit ja sit on ihan normaalivartaloisia ihmisiä. On ylipainoisia ja on alipainoisia ihmisiä. Kuka sen määrittää loppujen lopuksi mikä on se normaali. Onko se BMI vai joku muu?

kauneusihanne11Samalla tavallahan muotiblogeja syntyy kuin sieniä sateella ja tytöt mitä hienoimmilla järkkäreillä kuvailee päivän asuja ja uusia laukkuja ja hattuja ja mekkoja. Painostavatko nämä blogit sitten meitä muita olemaan myös samanlaisia? Pitäisikö hankkia sen yhden bloggaajan outfit, ihan vaan siks kun silläkin bloggaajalla nyt sellainen on, tai siis aika monellakin bloggaajalla?

En minä ainakaan koe tarvetta muuttaa itseäni sen suuntaiseksi ihmiseksi mitä joku blogin kirjoittaja on, vaikka luenkin noita muotiblogejakin.

Fitnessihmiset usein perustelevat kuviensa jatkuvaa tuputtamista haluna motivoida muita samaan. Joillakin selkeästi syynä on hyväksynnän ja ihailun hakeminen. Mutta vain joillakin. Siltikin tämä valtava ”motivaatiokuvien” lätkiminen on aiheuttanut koko kyseisen hyvin rajoittuneen kauneusihanteen. Ihan kuin fitnekseen kuuluisi jotenkin postata itsestään kaksinkymmenkertainen määrä kuvia ns tavallisiin ihmisiin verrattuna. Se johtaa siihen, että sosiaalinenmedia on pullollaan fitnessihmisten kuvia kun taas normaaleista ihmisistä ei kuvia ole. Vääristymä on valmis.

Yksi syy miksi itse laitan motivaatiokuvia blogiini on se, että ne ketkä kaipaa motivointia saisivat myös sitä täältä mun blogista. On kiva jakaa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen ilosanomaa, pakko myöntää. Ihan vain jo vaikka ammattini puolesta.

Palatakseni noihin muotiblogeihin, niin samalla tavallahan niissä toistuu päivästä toiseen se blogin kirjoittaja kuvissa ja uusissa asuissa. Samassa postauksessa saattaa olla lähemmäs kymmenen kuvaa tuosta yhdestä ja samasta asusta, vähän eri ilmein varusteltuna. Siltikään ei tule tarvetta hankkia sitä hametta, mikä sillä tytöllä niissä kuvissa on. Eikä tule olo, että mulle nyt jotain koitetaan tuputtaa.

Toinen syy miksi laitan motivaatiokuvia ja ylipäänsä kuvia itsestäni blogiin on se, että kun tämä nyt vaan sattuu olemaan fitness lifestyle-aiheinen blogi. Onhan se ihan mukava lukijankin kannalta kun täällä on muutakin kuin tekstiä rivi toisensa jälkeen. Kyllähän kuvat vähän elävöittää kirjoittamista, ja onhan se nyt mukava lukea blogia kun tietää minkälainen /  näköinen ihminen sitä kirjoittaa. Kuvien avulla annan toisinsanoen kasvot kirjoituksilleni.

Siksi on tavallaan hassua, että ne ihmiset jotka tuputtavat tätä tiettyä kauneusihannetta ja ovat osaltaan aiheuttaneet (tahattomasti) rajoittuneen ilmapiirin, puhuvat itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on ja kauneuden monimuotoisuudesta. Seuraavana he sitten postaavat taas sen muutama sata saliselfietä.

Syy miksi minä puhun itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on, että koskaan ei pitäisi lähteä muuttamaan itseään kenenkään muun vaikutuksesta. Eli juurikaan ei minkään blogin, lehtikuvan, kaverin tai kenenkään muunkaan takia. Jos ihminen haluaa muuttaa jotain elämässään tai itsessään, tulisi tuon tapahtua omasta halusta. Ei siksi, että vallitseva kauneusihanne on fit tai mitä nyt sattuu milloinkin olemaan.

Sata saliselfietä tulen jatkossakin julkaisemaan, sillä salilla mulla harvoin on ketään mukana kuvailemassa mua ja ainut keino saada kuvia on ottaa niitä itse. Selfiet vilahtelee tekstini joukossa jatkossakin siksi, että lukija voi katsella välillä kuviakin, eikä vain lukea puuduttavaa tekstiä. Sitä paitsi kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. :)

Tämä kirjoitus ei ollut mikään puolustuspuheenvuoro. Halusin vain tuoda esille omia mielipiteitä siitä miksi julkaisen blogissani motivaatiokuvia ja miksi välillä kuitenkin kehoitan ihmisiä hyväksymään ulkomuotonsa sellaisena kuin ovat.

Onko tämä mielestäsi ristiriitaista?

Ahdistaako sua lukea fitnessblogeja? Tuleeko olo että et kuulu joukkoon jos et näytä samalle kun fitnessblogien kuvissa vilisevät tytöt?

Ja loppuun vielä kisadieettikuulumiset kuvan muodossa. Kai tässä kropassa jotain tapahtuukin.

#12weeksout  Kuva ekalta dieettiviikolta ja sitten kuva dieettiviikko vitoselta.

#12weeksout
Kuva ekalta dieettiviikolta ja sitten kuva dieettiviikko vitoselta.

Teetkö seisomatyötä?

Täällä on yksi seisomatyötä tekevä. Ennen sairaanhoitajan ammattia tein viisi vuotta kaupanalan hommia ja jaloillaanhan sielläkin oltiin joka päivä melkein kokonaan se kahdeksan tuntia.

Itsellä ainakin jalat väsyy töissä ja tuntuu aina välillä työvuoron jälkeen kuumottaville ja ovat myös turvoksissa. Joskus tulee ihan tarve nostaa jalat ylöspäin, vaikka luulin tuon tunteen olevan tuttu lähinnä vain iäkkäämmille ihmisille.

sääkkäritSain tuossa testiin Tritaniumstorelta heidän mallistonsa uudet kompressiosäärystimet. Mulla on nyt kahdenlaiset säärystimet. On omat kompressiosäärystimet työhön, joissa on kevyempi paine ja sitten mulla on voimakkaammalla paineella olevat säärystimet treenien ajaksi.

Kolme päivää olen nyt noita molempia päässyt testaamaan. Kahdeksan tunnin työvuoroja olen tehnyt säärystimet työhousujen alla. Ja pakko sanoa, että eipä ole koskaan jalat tuntuneet niin virkeille ja tuoreille vielä työvuoron viimeisimpinä tunteina kuin mitä ne nyt on tuntuneet kun oon pitänyt säärystimiä. Ja ei, tämä ei ole vaan huvikseen tuotteen kehumista. En hehkuttaisi tuotetta, jos siihen ei olisi aihetta.

säärystimetNormaalisti mulla on jalat järkyttävän turvoksissa töiden jälkeen. Sukat on painaneet älyttömät urat nilkkoihin ja jalat on väsyneet. No, ei ole enää olleet.

Etenkin nyt kun olen dieetin aikana melkein jatkuvasti jaloillani; töissä 8 tuntia, sieltä salille pyörällä. Salilla teen treenin ja sitten aerobiset päälle ja pyöräily kotiin. Sanotaanko näin, että turvotusta on jaloissa kyllä piisannut.  Säärystimistä on suuri apu myös jalkojen palautumiseen rasituksesta.

säärystimet2Kun töissä vilautin säärtäni kollegoille, niin sieltäpä lahkeiden alta paljastui muiltakin Tritaniumin säärystimet ja sainpa muutaman innostettua hankkimaan tämän tuotteen! Samanlaisia käyttökokemuksia löytyi muiltakin tämän tuotteen hankkineilta, joten en ole yksin tuntemusteni kanssa! :)

Itse olen ainakin aivan myyty tälle tuotteelle ja suosittelen vilpittömästi muillekin seisomatyötä tekeville tai aktiivitreenaajille Tritaniumin kompressiosäärystimiä.

 Käykääs tutustumassa näihin kompressiösäärystimiin tästä KLIK!

Mikä näyttää hyvälle?

Nykyään on trendi ihannoida tietynlaista vartalotyyppiä. Strong is the new skinny, niin kai taidetaan sanoa. Ja, että sopii tuohon kuvaukseen, kroppaa muokataan treenaamalla. Treenataan salilla tai crossfitissä tai missä vaan. Pääasia, että treenataan kovaa ja verenmaku suussa. Ja se peppu. Treenit tehdään niin, että keskitytään siihen tarakan kohotukseen. Pylly on siis pop myös!

StrongOon puhunut täällä blogissa paljon siitä, että mun mielestä jokaisen pitäisi olla tyytyväinen itseensä just sellaisena kuin on. Ihan kaiken kokoisena. Moni ei silti kuitenkaan taida olla tyytyväinen itseensä. Monella taitaa koko ajan takaraivossa pyöriä ajatus siitä kun pitäis syödä terveellisesti, kun pitäis käydä salilla ja liikkumassa, kun pitäis laihduttaa ja kun pitäis  alottaa se herkkulakko. Kesäkin tulossa ja pitäis iljetä olla rannalla!

kroppa4Mun mielestä on hyvä jos ihminen treenaa ja syö terveellisesti, siis silloin jos sen tyypin motivaatio ja lähtökohta sille tekemiselle on se, että tää ihminen haluaa voida paremmin tai kohentaa terveyttään. Kannustan näitä tyyppejä ihan vilpittömästi omissa muutosprojekteissaan.

Mutta jos ihminen aloittaa kuntoilun / laihduttamisen / ruokavalion muutoksen sen takia, koska ei koe kuuluvansa niiden normien sisälle, mitä nykypäivänä olevinaan ”vaaditaan”, siis tämä meidän yhteiskunta vaatii, eli toisinsanoen media, niin silloin mun mielestä tällä muutosprojektilla ei ole oikeanlaiset tarkoitusperät.

Jos ihminen on onnellinen ja itsevarma omassa kehossaan, voi hyvin ja terveyskin on kunnossa, niin mikä pakko sitä on lähteä muuttamaan? Tietysti ylipainolla, lievällä tai sitten runsaammalla on ne riskinsä, mutta niinhän sitä on riskejä monessa muussakin asiassa.

Mitä ootte mieltä hänestä? Näyttääkö hyvälle?

Mitä ootte mieltä hänestä? Näyttääkö hyvälle? Mun mielestä  näyttää juuri tuon kokoisena kuin mitä on.

Mutta niin näyttää myös tämä.

Mutta niin näyttää myös tämä.

Elämästä pitäisi pystyä nauttimaan. Jos liikkuminen ja oikeaoppisesti syöminen on pakkopullaa niin silloin elämästä katoaa se nautinto ja onnellisuus ja tekeminen muuttuu suorittamiseksi. Ei silloin ihmisen ole hyvä olla, ei elämä saa olla suorittamista.

Mutta jos ihminen oikeasti nauttii siitä mitä tekee, tämä nyt pätee melkein mihin vaan, niin eiku vaan jatkaisi samaa rataa. Kuten esimerkiksi minä itse. Tällä hetkellä kisadieetti menossa. Elämä on aika rajoitettua ja säntillistä. Ruokaohjeesta ei lipsuta, treenejä ei jätetä välistä. Jos jotain jätetään välistä, on se tapaaminen vaikka kaverin kanssa. Tällä hetkellä mulla on treenit ja sitten vasta se muu elämä. Ja muuta elämää on, jos on aikaa. En silti koe tätä mitenkään hankalana asiana tai jääväni mistään paitsi. Se ei tuota mulle mielipahaa eikä ärsytystä. Päinvastoin, treenit kulkee dieetilläkin ja saan niitä mahtavia onnistumisentunteita melkein päivittäin. Hikitreenin jälkeen on niin euforinen olo, maailma vaan hymyilee ja minä kans. Ruoka maistuu ja sitä saa syödä vielä aikas runsaastikin. Herkkuja ei tähän mahaan tällä hetkellä mene, mutta tää ei oo lopullinen moodi. Ihminen pärjää kyllä ilman sokeriakin, jopa tämäkin Norppa.

Jokaisella meistä on varmaan mielessä se yks unelmien vartalo, jolta haluaisi näyttää. Mutta miksi pitää haluta jotain muuta kuin mitä on? Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen, kulunut vanha fraasi, joka ei pidä edes paikkaansa. Ei se elämä siitä sen kummoisemmaksi muutu, elät sinä sitä elämääsi omassa kropassasi tai sen tietyn tyypin kaltaisessa vartalossa. Se mitä siellä pääkopan sisällä pyörii, vaikuttaa siihen minkälainen se sun elämäs on. Teetkö niitä asioita jotka saa sut onnelliseks ja asioita mitkä antaa sulle kokemuksia ja muistoja?

Ikinä tyytyväinen?

Ikinä tyytyväinen?

Itse tykkään treenata kovaa. Ja mua motivoi ne treenin ”aiheuttamat” muutokset mun kehossa. Mä tykkään mun kropasta kyllä juuri tälläisenäkin mitä se nyt on, mutta haluan nähdä tykkäänkö vielä enemmän kun saan enemmän massaa, eli sitä lihasta. Välillä haluan käydä kilpailemassa, koska olen kilpailuhenkinen ihminen. Olen itsevarma itsestäni ja jos en jollekin kelpaa tälläisenä, niin se on todellakin sen ongelma, ei minun. Tulevaisuuden suhteen mulla on myös haaveita ja tavotteita eikä ne liity millään tavalla tähän tämän hetkiseen tekemiseen. Mutta tällä hetkellä elän tätä vaihetta.

Olisi ihanaa omata kyky saada ihmisistä positiivisen itsevarmoja omasta itsestään. Mut onneksi jokainen voi harjoitella kehittämään tätäkin taitoa.

Onko sulla jotain puolia itsessäsi joita nolostelet, pidät outona tai ihan jopa häpeilet ja piilottelet? Vai yritätkö elämäntapamuutosta siksi, kun nyt kaikki muutkin tekee niin, mutta oikeasti sua ei edes kiinnosta käydä siellä salilla tai lenkillä? Jos vastasit yhteenkään kohtaan KYLLÄ niin kerro mulle, että mitä ja miksi?

kroppa6

Arvonnan voittajat ja dieettikuulumiset

Ihan alkuun onnittelut Thermos treenipullon voittajille! Osallistujia oli ihan hirmuinen kasa! Voittajat valitsi tälläkin kertaa Random.org ja voittajat ovat:

Tea J.  ja Tiima!

Voittajat, saitte sähköpostia, joten käykääs kurkkaamassa :)

arvontaJa ne ketkä jäi nyt tässä arvonnassa ilman tätä todella kätevää tuotetta, niin käykääs tsekkaileen täältä: KLIK!

Sitten toiseen päivän polttelevaan puheenaiheeseen, nimittäin mahanpohjaa poltteleva nälkä, se on nyt sitten tullut. Ja etenkin se näyttää aktivoituvan sellaisina päivinä kun on totaalilepo. Eilinen iltavuoro töissä oli yhtä nälkäkuolemaa ja sama meno jatkui kotona sitten ennen kuin kävin nukkumaan. No illalla sitten tuskissani kun olin jo iltapalankin syönyt, niin aloin preppailemaan ruokia pariksi päiväksi eteen päin. Ja nälkä väistyi mielestä. Ruokaa tekemällä sain nälän pois mielestä, kätevää :D

nälkäEiliset fiilikset kyllä oli jotain ihan uskomatonta. Se tunne kun tuntuu että ihan just kuolet nälkään, vaikka tiiät, että et sä mihinkään kuole, kun oot syöny päivän aikana ihan tosi hyvin kuitenkin……. pään sisällähän nämä kamppailut lähinnä käydään.

Onneaaa! :)

Aamulla sitten päätin herkutella ja tein sekä puuroa että puuroleipäsiä. Siihen kylkeen sitten kasa marjoja ja vaniljakahvia. <3 Ja ruoat on tietenkin niin kuin ruokaohjelmassa lukee.

Kaikkee vähän!

Kaikkee vähän!

Töissä eilen ruokatauolla juteltiin työkavereiden kanssa siitä miten syöminen on ihanaa puuhaa. Siis ihan ruoan syöminen. Ei voi olla parempaa! :)

Mutta tosiaan, eipä oo ollu vielä näin hankalaa päivää tän nälän kanssa. Toivottavasti tasottuis pian.

Nyt mie alan syömään herkkulounasta ennen töihin menoa. Herkkulounaaseen kuuluu riisiä, kasviksia ja kanaa <3 Best evöööö!

nälkä2

Aamun jumppakin tehty ;)

Aamun jumppakin tehty ;)

Hyvä, paha hiilihydraatti

Onko sama mistä lähteistä hiilihydraattinsa ottaa päivän mittaan?

Yleisesti naisten keskuudessa tuntuu olevan käytäntö, että kaikki hiilihydraatit ovat automaattisesti pahasta ja niitä tulisi vältellä, etenkin jos on aikomuksena hallita painoaan. Tottahan se on, että rajoittamalla hiillihydraattien saantia paino useimmiten lähtee laskuun.

hiilariHiilarithan on elimistölle tärkeitä ja välttämättömiä energiaravintoaineita, siinä kuten myös proteiinit ja rasvatkin. Hiilihydraateista tuo energia vaan sattuu imeytymään elimistömme ravintoaineeksi kaikista helpoiten.

Hiilihydraatteja on melkein kaikessa mitä suusta alas laitetaan. Viljatuotteet, hedelmät, maitotuotteet ja sitten itse sokeri, sokerihan on sitä itseään eli pelkkää hiilihydraattia.

Sillä tosiaan on väliä  mistä hiilarisi keräät päivän mittaan. Kaikista ”puhtain” mutta ei niinkään terveellisin hiilari löytyy siis sokerista ja se vapautuukin elimistöön kaikista nopeiten. Nopeiten se sieltä poistuukin. Oletko huomannut, kun syöt ison kasan karkkia ja tuut kylläiseksi, no ei mene kauaakaan kun mieli tekee kohta jotain suolaista. Tällöin se energiataso on jo lähtenyt laskuun ja elimistö vaatii jo jotain uutta jolla saa energiatasot nousuun. Napostelua parhaimmillaan….

Kuinka moni litkii limppareita päivittäin?

Kuinka moni litkii limppareita päivittäin?

Kasviksissa on hiilareita, mutta suhteessa kasvisten määrään vähän ja ne hiilihydraatit on parempi laatuisia kuin sokerista saatava hiilari. Tämän takia kannattaa aterioilla suosia runsaasti kasviksia sen muun ruoan ohella. Kun täytät lautasen puoliksi kasviksilla saat mahan täytettä (puhumattakaan kaikista vitamiineistä yms.) mutta et niin suurta kasaa hiilareita, kuin jos olisit täyttänyt sen lautasen pelkästään sillä ruoalla. Tavallaan ruoan määrä pysyy samana ja maha täyttyy, kun täytät sen puolikkaan lautasen kasviksilla, mutta hiilarien saanti vähenee.

Mistä sitten kannattaa kerätä niitä hyviä hiilareita?

No ainakin ne kasvikset, samoin täysjyvätuotteet ovat hyviä vaihtoehtoja. Maitotaloustuotteetkin on yksi hyvä lisä, mutta huomioithan näissä sisällön, ettei tuotteeseen ole lisätty makua antamaan sokeria ;)

hiilari10

Ihmiselimistö on aika fiksu kapistus. Kun elimistön energiatasot alkavat laskea, hiipii nälkä mieleen ja mahanpohjalle. No tämä sitten tuntuu sille, että jotain on saatava ja pian. Ja mitäs se yleensä mieli tekee pikkunälässä? Pieni suklaapatukka, leipää, pullapala? Ja miksi näin? No näissähän on eniten nopeasti vapautuvia hiilareita. Elimistö pyrkii korjaamaan ”energiavajeen” ja ihminen aika usein kuuntelee tätä ääntä. Elimistö vaan luottaa siihen, että ihminen itse osaisi säännöstellä noiden hiilarien saamista, ettei ne sitten ala kertymään vyötärölle.

Jos taas syöt täysjyvätuotteita ja kasviksia, hiilareita vapautuu elimistön käytettäväksi tasaisemmin ja näin nälkä ei tule yhtäkkiä, eikä tällöin myöskään niin suurta napostelun himoa.

hiilari11

Tässä esimerkkejä ruokien ja juomien sokerimääristä:
  • limupullo (0,5 l) 22 sokeripalaa
  • tölkillinen energiajuomaa 15 sokeripalaa
  • lasillinen mehua 9 sokeripalaa
  • jäätelöpuikko 9 sokeripalaa
  • berliininmunkki 11 sokeripalaa
  • 100 grammaa irtokarkkeja 18 sokeripalaa
  • 100 g suklaata 20 sokeripalaa
  • 2 dl maustettua jogurttia 7 sokeripalaa

Eli ei karsita niitä hiilihydraatteja ruokavaliosta, koska elimistömme tarvitsee niitäkin, mutta tarkkaillaan vähän mistä niitä keräillään, vai mitä?

Että eiku vaan imeskelemään sokeripaloja paljaaltaan seuraavan kerran kun tekee mieli vaikka suklaapatukkaa, katsotaan monennenko kohdalla tulisi ällötys, todennäköisesti nopeammin kuin jos söisit tuon suklaapatukan ;)