Tää on niin mahtavaa sillon kun tää on mahtavaa!

Kappas, vapaapäivät tekee tehtävänsä ja mieli ja keho pysyy virkeänä. Sormetkin syyhyää ;) Se on hyvä merkki se.

Aamuista kuntoa. Vielä on työnsarkaa paljon eessä.

Aamuista kuntoa. Vielä on työnsarkaa paljon eessä.

Kävin tuossa eilen illasta tekemässä oikein hyvän jalkatreenin. Shortsit jalassa. Olipa outoa. Ekaa kertaa ikinä salilla shortsit jalassa. Piti vaan tehdä päätös, et nyt on kesä ja hiki ja kuuma ja hiki, niin mä menen sinne shortseilla.  Piste. Sain kyllä heti kommenttia tyyliin ”tyttö missä sun housut on?!” mut mulle myöhemmin selvennettiin, et se oli ihan hyvällä vaan. Perkule, samalla tavalla ne äijätki shortseissa treenaa, niin miksei sit naisetkin!

Ja tein sitten sen treeninkin ja hyvän treenin teinkin. Perse ei vilkkunu vaikka oli shortsit ja jalkapäivä ja hikikin valui samaan malliin kun pitkillä pöksyillä, mut nytpä on sitten shortsineitsyys saliasuna viety. Saatan ehkä joskus uudelleenkin sortua tähän. ;)

Mimmi on suonikunnossa ainakin kämmenselistä :D

Mimmi on suonikunnossa ainakin kämmenselistä :D

Treeni siis oli tehokas. Aloittelin leveellä kyykyllä smithissä, josta jatkoin suoraan syvään kyykkyyn (perse ois hiponu maata jos se ois isompi ;)), sit reiden ojennukseen ja sieltä menin tekemään syvääkyykkyä steppilautojen päältä kahvakuulan kanssa supersarjana askelnousulla penkille kanssa. Loppuun vielä pohkeet.

Treenin jälkeen tulee aina ne mahtavat endorfiinipöllyt, etenkin jalkatreenin jälkeen. Se on kyllä mahtava tunne. Mä yleensä jään vielä ulos näin kesäaikaan fiilistelemään tätä kaikkea. Fiilistelen tuloksia joita on jo tullu, fiilistelen tulevaa, fiilistelen tätä kesää ja iltaisin sitä rauhallisuutta mikä ulkona vallitsee. Fiilistelen sitä, miten mulla on just nyt hyvä olla.  <3

Nyt makovan tässä parvekkeella ja odottelen, että tuo auringon mollukka kääntyis kärryyttämmään kunnolla minua. Ah ihanuutta kun saa nukkua ja olla vaan ja käydä sillon treenillä kun tuntuu parhaalle :) Oispa aika erilaista valmistautua kisoihin, jos ei olis tuota työtä sotkemassa :D Mutta nyt on mentävä niillä korteilla jotka on jaettu.

3

Huomisesta päivästä tulee jännittävä! Pääsen kokeilemaan itselle ihan uutta lajia! Saas nähdä kuin likalle käy. Siitä kerron lisää sitten (jos ja kun) selviän tästä hengissä :D

Nyt nauttimaan auringosta ken voi! :)

 

Diettiviikko 13 ja sen mukaiset olot

Kolmen päivän vapaaputki ei tee tähän väliin ollenkaan hassumpaa. Mähän olen tässä melkeinpä sanoisinko hehkuttanut sitä, että miten hyvin on menny ja kaikki on ollu helppoa ja nälkä ei juurikaan ole vaivannut (tai siis onhan se siellä taustalla, mutta sen kanssa on voinut elää). Se nyt sitten alkaa kostautua. Toki olo ei varmastikaan voi olla samanlainen diettiviikolla 13 kuin esimerkiksi 5, mutta en odottanut maanantaille noin totaalikatkeamista kuin nyt satuin kokemaan.

Ei hymyillyttänyt ei!

Ei hymyillyttänyt ei!

Antakaas kun kerron…

Maanantaina mulla oli aamuvuoro töissä, joka tarkoittaa siis, että työt alkaa klo 7.00. Noooh, mulla ne työt alkoikin sitten vasta klo 9.00 eli komeasti nukuin pommiin aamuvuorosta (se tunne kun heräät aamulla ja katsot kelloa ja tiedät, että sun ois pitäny olla aikaa sitten jo töissä….). Muistan kun heräsin silloin yöllä ja katsoin kelloa ja totesin, että jaahas, vielä tunti aikaa nukkua. No todellisuudessa mulla olikin siis vielä melkein neljä tuntia aikaa nukkua. Onni onnettomuudessa, että asun ihan tässä sairaalan kulmilla niin työmatkaan ei hukkaantunut aikaa (ja onneksi ruoat on valmiina jääkaapissa!!).

No sitten kun työvuoro oli loppu (jäin siis tekemään hiukka ylimääräistä tai siis korvaamaan aamuntunteja) niin ajattelin, että syön ja otanpa pikku päiväunet. Koko päivän olin syönyt siis sen ohjeen mukaan, että tänään on salipäivä ja hiilareita tulee vähän enemmän. Noo, nukuin tunnin ja söin ja lähdin salille, melkeinpä hampaat irvessä ja silmät puoliummessa. Salille päästyä energiat olikin jo melkein käytetty. Menin alkulämppäilee juoksumatolle ja tunsin, että tänään ei kyllä salin puolella saa mitään aikaiseksi, joten päädyin tekemään sitten aerobisen siinä juoksumatolla. Puoli tuntia ja mimmi aivan kuollut. Hyvä, että tunsin jalkojani ja mietinkin, että mitenkäs täältä kotia päästään. Hetken levytys salin lattialla ja sitten kohti kotia. Pääsin kuin pääsinkin kotiin, söin iltapalan ja menin nukkumaan.

Siinä se mihin maanantaina pystyin...

Siinä se mihin maanantaina pystyin…

Tiistaina olo oli jo huomattavasti parempi heti aamusta. Laitoin valkulle sit viestiä tuosta ja sainkin takaisin ilouutisia, että tankkaus voisi olla pikkuhiljaa kohdallaan. Päivän saan päättää itse ja päätinkin jemmata sen ensiviikon vapaille. :) Olen niin onnellinen.

Oon myös ollut onnellinen muutenkin kun kokeilin laittaa puddingia aamupuuron joukkoon ja hitto miten hyvää suklaapuuroo tulikaan!! Nää on varmaan niitä, et jos dietin ulkopuolella kokeilisit tota komboo, niin ei maistuis, mutta nyt se on suurinta herkkua ja se riittää mulle ;)

MMMMMMM

MMMMMMM

Niin samettisen pehmeän makuista!

Niin samettisen pehmeän makuista!

Olo ei ole ollut kertakaan ennen tuota maanantaita tuollainen, eikä maanantain jälkeenkään. Eilen kävin vetämässä hyvän olkapää-ojentajatreenin ja energiaa riitti kyllä.

Kyllä se on vaan näköjään uskottava, että samoilla energioilla ei vaan voi viedä tätä kisarupeamaa loppuun, kuin millä sen on aloittanut. Onneksi ihmiskroppa on sopeutuvainen ja uskonkin, että päästään taas hyvään yhteisymmärrykseen jaksamisen ja energioiden osalta mun elimistön kanssa.

bb2

Paino on nyt tullu reilussa viikossa ihan aika paljonkin alaspäin. Osittain menee sen piikkiin kun sattui tässä olemaan se aika kuusta ja itsellä silloin kerää kroppa kyllä nestettä aika hyvin. Ehkä enemmänkin kuin aika hyvin. Tosi hyvin. Mut osaa se siitä sitten irtautuakin näköjään.

bb9

Kisabikinit saan tässä lähiaikoina sovitukseen ja toivotaan, että ne olis just eikä melkein. Väri on ainakin just se minkä halusin. :)

Niin ne päivät ja viikot juoksee. Muistan huhtikuussa kun sain oman viikkokalenterin valkulta, jossa luki kunkin viikon suunnitelma ja kun ekan viikon viivasin yli, että hitto onpa tuonne 10 viikollekin piiiiitkä aika. No nyt on tultu sinne saakka ja ylikin. Itse kisaviikolle on aikaa vaivaiset 7 viikkoa. Tuntuu niin lyhyelle ajalle! Tämä 12 viikkoakin on mennyt jo huisin nopeasti, niin mitenkä nopeasti sitten jäljellä oleva 7 viikkoa menee.

Itsellä alkaa kesäloma ennen kisaviikkoa, joten kisoihin valmistavan viikon saan onneksi olla työltä rauhassa. :)

Vaikka tykkäänkin työstäni, niin kyllä lomaa jo odotetaan!

Vaikka tykkäänkin työstäni, niin kyllä lomaa jo odotetaan!

Nyt mä meen nauttimaan auringosta, kesästä ja elämästä ylipäänsä!

Kappas mitä löysinkään…

Eilen kävin iltavuoron jälkeen tekemässä ihan tavallisen olkapäätreenin. Treenin jälkeen kävin vähän poseja harjoittelemassa energyn peilisalissa ja heitin päällimmäisenä olleen hupparin pois ja kas mitä silmiini osuikaan. Hitto olkalihakset!

olkapää7

Oon tienny et jotain siellä läskikerroksen alla on jemmassa ollu, mutta että ne oikeasti nyt alkaa pikkuhiljaa sieltä erottumaan… se sai mut aika häkeltyneeksi ja iloiseksi. Kehityksen näkeminen ruokkii ainakin mun motivaatiota ja usein myös sanotaan, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Olen kyllä erittäin tyytyväinen noista pikku lohkoista mitkä pilkisteli olkapäissä treenin jälkeen mutta olisinko ihan lopullisesti tyytyväinen? En ole. Haluan nähdä enemmän ja paremmin!

Töistä salille lähtiessä en tienny mikä näky mua peilistä odottikaan ;)

Töistä salille lähtiessä en tienny mikä näky mua peilistä odottikaan ;)

Haluan nähdä tuollaisia samaisia lohkoja muuallakin kuin vain olkapäissä. Jaloissakin sais alkaa tapahtumaan jotain. Tai kyllähän siellä varmaan tapahtuukin, mutta kun haluaisi ihan omin silmin jo nähdä, ja kokea, että OHO!

olkapää4olkapää5

No niin. Nyt taas jalat maanpinnalle ja duuniin. Ja niin. TIedän, että olkapääni eivät ole vielä kovin kummoiset, mutta saa kai sitä tyttö iloinen olla omistaan :)

 

Ps. Joku soittaa kitaraa ja laulaa naapurissa. Minä olen lentäjän poika…..  Ja nyt se viheltää kitaransoiton tahtiin. Kirjoittelen tätä siis tässä ulkoilmassa omalla parvekkeella. :)

Loppuun vielä…. ;)

 

Miun pienet implantit!

Miun pienet implantit!

 

Miten voikaan dietti laittaa ihmisen pään sekaisin!

Diettiviikko 12 lähti maanantaina pyörimään. Pakko myöntää, että koen jotenkin päässeni tosi helpolla tässä dietissä. En tiedä mistä se johtuu. Nyt viimeisimpinä viikkoina huomaan päähäni kuitenkin tulleen jos jonkinlaisia ajatuksia.

rokki11

rokki5

rokki1Dietin alkuaikoina kun painoa oli tullut muutama kilo alas päin, eli ne pahimmat nesteet oli irronneet, niin huomasin iloitsevani muuttuneesta ulkonäöstäni. Jopa siis itse sen huomasin. Kuitenkin nyt, vaikka kiloja on tuon alun jälkeen lähtenyt jo enemmänkin, niin pää ja mieli yrittää kääntää ajatukset toiseen suuntaan, eli että olisin vaan lihonut.

rokki6

Peilistä katsoessa ei meinaa löytää mitään positiivista sanottavaa ja sitten jos joku paikka miellyttää niin ootappa hetki niin oma pää lyttää senkin positiivisen ajatuksen. Viikonloppuna huomasin käyttäväni itsestäni jopa nimitystä lihava, vaikka en koe olleeni lihava edes ennen dietin aloitusta. Nytkö sitten olisin, kun painan useampia kiloja vähemmän? Olen oman mieleni mielestä lihava, vaikka vaatteet ei pysy päällä, kuten saatoin huomata menneenä viikonloppuna ilosaarirockissa, kun keväällä ostamani pitsishortsit konkreettisesti tippuivat päältäni jollen niistä pitänyt kiinni.

Jep, nää meni illan aikana vaihtoon :/

Jep, nää meni illan aikana vaihtoon :/

Onneksi tiedostan tämän ja pyrin torjumaan näitä ajatuksia. Tiedän tai luulen uskovani, että nämä ajatukset kuuluvat jonkinlaisena prosessina tähän kisadiettiin. Oma pää ei vaan pysy mukana muutoksessa vaikka kuinka haluaisi. Sitten tietysti tulee tahtomattaan vertailtua itseään muihin syksyn kilpailijoihin, niin soppa pään sisällä on valmis. Tulee olo, että en ehdi valmiiksi karsintoihin.

rokki7

Pitäisi vaan keskittyä siihen tekemiseen; eli treenaamiseen ja syömiseen ja lepoon. Mutta kun on tyhmä pää ja tyhmä mieli, eikä se anna vain keskittyä siihen.

Mitenkäs teillä muilla syksyllä kisaavilla menee? :) 

Onneksi välillä on aikaa myös vähän relata. Kuten nyt menneenä viikonloppuna oli aikaa. Joensuussa rokattiin ilosaaren tahtiin ja siellähän sitä itsekin tuli heiluttua eväiden kanssa. Sunnuntaiaamuna olin sitten päivystämässä sairaanhoitajan roolissa ensiaputeltalla, mutta eipä tuota hirveetä ruuhkaa vielä aamukuudelta siellä ollut. Rokkikansa alkoi heräilemään yhdeksän aikoihin ja sitten oli erilaisia haavanpuhdisteluita ja punkinpoistoa ja palovammaa tarkasteltavana. Ensi vuonna aion ehdottomasti mennä uudelleen noihin joukkoihin, oli sen verran leppoisaa ja mukavaa.

rokki3Keikkojakin ehdin siis lauantain ja sunnuntain hyvin tsiigailla ja ehdottomiksi suosikeiksi nousivat jo ennakkoon suuresti odottamani Ellie Goulding ja Studio Killers, joka veti aivan tosi hyvän setin tähtiteltassa. Hiki virtasi selkärankaa pitkin kun tuli vähän hypittyä jytkeen tahtiin :) Yksi yllättäjä itselleni oli suomalainen dj OJJ, joka siis soittaa gameboy:lla musiikkia. Musiikki oli niin erikoista mutta niin hyvää livenä kuultuna :D Ilosaarirockin nettisivuilla musiikkia kuvaillaan näin:

”Jos et tiedä millaista musiikkia on kokeellinen chiptune, niin sekoita päässäsi Gershon Kinsgleyn sävellys Popcorn, Commodore 64:n pelien äänet sekä hypnoottisesti hakkaava rytmi. Lisää keitokseen annos huumoria ja huppupäinen mies farkkuliiveissään, niin tiedät mitä on OJJ!” http://www.ilosaarirock.fi/2014/ohjelma/ojj

Keikkojen välissä kävin aina kotona syömässä ja sitten mulla oli myös eväitä mukana, kuten esimerkiksi kananmunia ja taskulämmintä, tai jopa hiukan lämpimempääkin maitorahkaa, mutta hyvin maistui ;) Kyllä sitä nälkäänsä syö vaikka pikkukiviä. Seuraava irtiotto viikonloppu onkin sitten elokuun puolessavälissä weekendfestivaaleilla. Sitä odotellessa :)

rokki10Nyt oon toista päivää vapaalla ja oon nautiskellut auringosta ja kiireettömästä menosta. Ihanoo.

rokki8

Ja illalla olisi sitten jalkatreeni eessä. Huh kun hapottaa jo etukäteen :D

Miten mun dietti on sujunut?

Kesä tuli vihdoinkin! Ihminen joka elää auringosta ja lämmöstä, puhkeaa kyllä kukkaan näillä keleillä. :) Oon niin onnellinen! Ja tällä hetkellä myös nälkäinen.

Diettiviikkoja on nyt taputeltu 10. Suunnilleen saman verran olisi jäljellä. Noh, miten on menny?

maitorahkaa2

Viikko nro 1. Ensimmäinen viikko meni suhteellisen kivuttomasti. Nälkä astui kuvioihin heti ensimmäisistä päivistä, mutta kestin sen kuin mies, tai no siis nainen. Herkkuja ei tehnyt mieli ollenkaan, joka ainakin tämän sokerihiiren yllätti totaalisesti. Mahan kanssa oli ongelmia, taipumuksena mennä ummelle. Senkin tyhmä maha. Painossa ei viikossa elämistä suuntaan eikä toiseen.

Viikko nro 2. Aikalailla samoilla linjoilla mentiin toinenkin viikko. Maha edelleen ummella, mutta näläntunne tasaantui. Treenit on jaksanut hyvin vetää. Töissä sai selittää paljon ja kaikille, että mitä sä nyt saat syödä, tai siis kun ethän sä siis syö mitään.

päivänasu

Viikko nro 3.  Mahaongelmat saatiin selätettyä ja paino lähti laskuun. Nälästä ei ole tarvinnut kärsiä, paitsi kuin silloin kun on ruoka-aika likellä. Tästä tää lähtee. Herkkuja ei tee edelleenkään mieli. Minne mun sokerihammas on hävinnyt?

On se hyvvää tuo eeerhmani! ON ON!

On se hyvvää tuo eeerhmani! ON ON!

Viikko nro 4. Paino laskee tasaisesti ja vyötärö kapenee. Peilistä katselee takaisin posketon ihminen. Oliko mun naama noin pöhössä? :D Ruoat maistuu hyvin ja mielitekoja ei liiemmin ole ollut. Fiilis on JEEJEE!

maitorahkaa3Viikko nro 5. Viikko viis jo!? Joka maanantaiaamuinen viikkojen yliviivaus näyttää hullulle. Noin monta jo vedetty yli ja näin hyvin menee?! Luulin kituvani nälässä ja olevani megasuperkiukkuinen koko ajan, mut enhän mä olekaan. Energiat vaan kasvaa! Joo, tästä mä tykkään! :) Ja paino laskee.

Pakollinen #pyöräilyselfie

Pakollinen #pyöräilyselfie

Viikko nro 6. Päivittelen vaan itselleni, että miten mä pystyn tähän. Töissäkin ihmiset alkaa jo näkemään muutoksia. Itsekin alan näkemään muutoksia. Vaikkakin välillä iskee epätoivo kun vertaa entisiä ja nykyisiä kuvia. Enhän mä ole muuttunut yhtään. Mutta olen mä. Turvotukset on tiessään ja nesteet poikessa. Mahakin on toiminut, yllättävää kyllä.

Ystävät kulkee rinnalla <3

Ystävät kulkee rinnalla <3

Viikko nro 7. Itse alan näkemään kiristymistä yläkropassa. Ne mitä ajattelin, et ekana lähtee, onkin vielä jollain tavalla tallella. ELI TISSIT. Käsivarret kiinteytyy ja olkapäiden muodot alkaa näkyä omaankin silmään. Mut miks en saa öisin unta? Sohvalla nuokun väsyneenä, mutta sänkyyn kun menen niin olen virkeä kuin peipponen ja olisin valmis lähtemään vaikka maailman ääriin. Mikä avuksi?

kesäViikko nro 8. Edelleen menee pirun hyvin. Paino laskee, vaikka itse oon varma, että tällä viikolla nyt ei ainakaan,  niin eiku just sillon onkin lähteny eniten. Herkkujakin on alkanut tekemään mieli ja kovasti nuuskuttelenkin kaikkea mahdollista niin kaupassa kuin työpaikan kahvipöydässä. Kun oikein syvään nuuhkaisee, niin sen maun voi tuntea suussa :)

twinsViikko nro 9. Miten voikaan ”tavallinen” ruoka MAISTUA niin hyvälle? Miks näitä makuja ei erota muulloin kun dietillä? Siks kun täytät suun makunystyrät kaikella keinotekoisella muulloin. Dietillä maistelet vaan kaikkia aitoja makuja, ei oo paljoa ruoassa lisättyjä rasvoja eikä E-koodeja. Salilla huomaa myös dietin vaikutukset, ihan entisenlaisilla painoilla ei jaksa veivata, pakko ottaa ne kevyemmät. Voi pahus! Ja töissä muutama aivopieru sattunut :D Potilas kuitenkin selvisi hoidosta (ja hoitajasta) huolimatta ;)

työnjälkeenpäivänasu3Viikko nro 10. Jee uniasiat saatu kuntoon melatoniinin avulla! Tällä viikolla on ehkä eniten tehnyt mieli herkkuja kuin koko muun dietin aikana yhteensä. Miten meniskään joku lihis kahdella nakilla tai oivariini voideltu leipä tai suklaa kahvin kanssa tai ihan mikä vaan. Miten voikaan tehdä semmoistakin mieli, mitä et söisi vaikka et olisikaan edes dietillä? Olisin niin onnellinen suuresta kulhosta makarooneja jossa on voita ja ketsuppia. Niin paljon niitä makarooneja kuin vaan jaksaisi syödä. Voi voi. Ja paino taisi sitten jumittua ekaa kertaa ensimmäisten viikkojen jälkeen. Energiaa kyllä on edelleen.

kesäfiilisEli semmoinen matka tähän mennessä. Edelleen päivittelen ja varmaan päivittelen itselleni lisääntyvissä määrin sitä ihmetystä, että miten mä olen yllättäynyt itseni, kun mä olen pystynyt tähän. En tietoisesti ole missään vaiheessa epäillyt etteikö olisi, mutta ehkä alitajunnassa oon voinutkin aliarvioida itseäni. Mahtavaa huomata, että sitä itsekuria löytyy silloin kun sitä tarvitaan.

Dietin varrella motivaatiota saa vain lisää kun näkee omalla silmällä niitä konkreettisia tuloksia; haluan nähdä enemmän työni tuloksia! VIelä on yli puolet matkasta jäljellä. Innolla odotan mitä nämä viikot tuovat tullessaan! Nyt olen ainakin onnellinen <3

Ps. Oon jopa välillä muistanyt venytellä ;)

venyttelen

Nyt syömääään!